Luettua vuonna 2007...
55. Corrie ten Boom, Hän huolehtii, Hän lohduttaa
- Hän huolehtii, Hän lohduttaa sairauden ja terveyden päivinä. Corrie ten Boom uskoo tähän lujasti. Hänen uskonsa nousee pitkän elämän ja koettelemuksien pohjalta. Jeesus on voittaja, kuuluu koko maailman tunteman Jumalan kulkurin tunnuslause. Tämä usko tarttuu lukijaankin ja auttaa häntä katsomaan sairaudestaan, ahdistuksestaan ja yksinäisyydestään todelliseen auttajaan.
- Mitä tähän voisi enää kirjoittaa tuon takakannen tekstin jälkeen. Se taisi kertoa kaiken. Suosittelen lukemaan.
54. Anni Swan, Arnellin perhe
- Kuten edellisissä edelleen...
53. Anni Swan, Pauli on koditon
- Kuten edellisessä.
- Pitkästä aikaa taas Anni Swaneja luettuna. Mitä voisi sanoa edeltävistä kirjoista poiketen. Ihanaa luettevaa.
51. Virgil Robinson, Ihmissyöjien keskellä
- Kirja kertoo lähetyssaarnaaja John Patonin elämästä ja työstä ihmissyöjäkansojen keskellä Uusiin Hebrideihin kuuluvilla saarilla.
50. Virgil Robinson, Jumalan lähettiläänä Kiinassa
- Kirja kertoo lähetyssaarnaaja Hudson Taylorin elämästä ja työstä Kiinan lähetystyön uranuurtajana. Ihanaa luettavaa!
49. Corrien ten Boom, Valo loistaa läpi ristikon
- Jatkaa samaa kuin edellisetkin. Kirjassa oli jonkin verran samaa kuin Kätköpaikassa, mutta tässä kirjassa keskityttiin keskitysleirikokemuksiin. Aivan loistava kirja, kuten edellisetkin lukemani ten Boomin kirjat. Ei voi muuta kuin suositella.
48. Unto Kunnas ja Jaakko Tuovinen, Muuttolinnut
- Edellisestä teoksesta tuttu Antti Hujanen perheineen kirjan pääosassa. Hujasen perhe lähtee kohti Australiaa uuden elämän toivossa. Matka sinne on pitkä ja opettavainen.
- Kirja perustuu Jaakko Tuovisen perheen kokemuksiin, jotka Unto Kunnas on kirjoittanut kansien väliin. Kirja on itsenäinen jatko-osa edelliselle teokselle.
47. Unto Kunnas ja Jaakko Tuovinen, Oliko hangella verta?
- "Toisenlainen sotaromaani". Näin kirjaa mainostettiin aikoinaan 80-luvun alussa sen ilmestyessä. Tarina keskittyy päähenkilö Antti Hujasen vaiheisiin niin sota- kuin ihmissuhderintamallakin. Sellainen kirja, jota lukiessa kyyneleet valuivat valtoimenaan vähän väliä. Pistipä taas miettimään, kuinka arvokas asia itsenäinen Suomi on ja millaisin uhrauksin..
46. Corrie ten Boom, Jumalan kulkuri
- Siinä iässä, kun muut jäävät eläkkeelle, aloitti Corrie ten Boom maailmanmatkansa. Kokemukset natsien keskitysleirillä eivät murtaneet häntä. Päinvastoin. Tämä hollantilainen kelloseppä sai uuden tehtävän. Hän lähti kertomaan kokemuksistaan kaikkialle maailmaan. Matkaa kesti yli 30 vuotta.
- Aivan ihana ja loistava kirja. Mitä ylistyssanoja keksisin ;o) Ne elämänviisaudet ja suuri luottamus Jumalaan olivat, mitkä kantoivat häntä eteenpäin. Jumala piti huolen joka hetki, kun vain antoi Herralle vapaat kädet..
45. Corrie ten Boom, Kätköpaikka
- Saman, mitä juutalaiset kokivat keskitysleireillä, kokivat hollantilaisen perheen jäsenet toimittuaan vastarintaliikkeessä ja autettuaan juutalaisia sodan aikana. Caspar ten Boomin perhe oli viimeistä kertaa koolla vankilassa. Perhe oli antanut talossaan turvapaikan vainotuille juutalaisille ja joutui maksamaan siitä kalliin hinnan. Vankila ja keskitysleiri eivät kuitenkaan riistäneet näiden kristittyjen uskoa: he kokivat ihmeitä, joista suurin oli rakkaus vihollisiin.
- Kirja oli aivan loistava! Ja itkin varmasti puolet siitä (no, raskautta voi syyttää osasta kyyneleitä..), oli se vain koskettavaa lukea kuinka toiset pistivät oman turvallisuutensa ja henkensä alttiiksi voidakseen auttaa juutalaisia selviytymään hengissä natsien "puhdistuksesta". Eniten kyyneleitä ehkä aiheutti se, kun tiesi jokaisen tapahtuman ja kohtauksen olevan täyttä totta..
- Mitä se laittoi ajattelemaan? Olisinko minä valmis siihen samaan? Jättäisinkö kaiken Herran käsiin luottaen, että Hän pitää huolen. Laittaisinko oman henkeni alttiiksi muiden puolesta? Toivottavasti näin. Corrie Ten Boom oli 50-vuotias ryhtyessään maanalaiseen toimintaan juutalaisten pelastamiseksi, melkoinen suoritus sen ikäiseltä rouvashenkilöltä..
- Ihaninta oli lukea siitä, kuinka luottavaisesti he siellä keskitysleireilläkin jaksoivat jatkaa eteenpäin. Varsinkin Corrien sisko. Corrie taas jaksoi kapinoida Jumalaa vastaan ja vikuroimaankin, kunnes taas ymmärsi, että kaikki on suuremman käsissä.
44. Mika Waltari, Fine Van Brooklyn
- Kirja oli ensimmäinen Waltari, jonka luin. Fine Van Brooklyn ei ehkä ole niitä tunnetuimpia saati suosituimpia teoksia kirjailijalta, mutta loistava silti. Hauska ja yllättävä ja Waltarille ehkä hyvin kepeä. Mutta kyllä Waltari vain osasi käyttää sanoja, mestari siis työssään. Uskaltaisin melkeinpä sanoa Waltaria Suomen Dostojevskiksi, sekä tyylin, että kirjailijan taituruuden vuoksi. Seuraavaksi olisi vuorossa sitten hyllyssä odottava Sinuhe Egyptiläinen.
43. Sinikka Nopola, Ei tehrä tästä ny numeroo
- Ei tehrä tästä nyt numeroo on hulvattoman hauska kertomuskokoelma, jonka päätähtinä loistavat hämäläiset. Arjesta ammentavissa jutuissa hämäläinen leikkii, menee kouluun, opiskelee, ottaa työpaikan, menee naimisiin, kasvattaa lapsia, matkustaa, saunoo ja mökkeilee. Mutta tuli kohdalle sitten onnenpotku tai kuolema, hämäläinen toteaa vain: "Ei tehrä tästä ny numeroo."
- Kirja oli hauska ja juttuja oli mukava lukea. Nyt olisi kiva saada samanlainen, mutta pohjanmaan murteella.. ;o)
42. Anne Graham-Lotz, Sydämeni kaipuu
- Sydämeni kaipuu peilaa Jeesuksen suhdetta opetuslapsiinsa. Viitekehyksenä on Johanneksen evankeliumi, jossa kuvataan sitä, miten Mestari avasi sydämensä läheisilleen ja ilmaisi itsensä. Sydämeni kaipuu rohkaisee luottamaan Jumalaan arjessa ja odottamaan Häneltä suuria!
- Anne Graham Lotz on evankelista Billy Grahamin tytär ja evankelista itsekin.
- On liian laimeaa sanoa kirjan olleen loistava, sillä se oli paljon enemmän. Se oli jotain sellaista, mikä sai aikaiseksi niin paljon ahaa-elämyksiä tutumpaakin tutumman Johanneksen evankeliumin pohjalta. Ja taas se tuli iskostettua päähän, että ainoa, mitä tarvitsemme on Jeesus. Se riittää!
41. Merja Issa, Ohdakeperhoset
- Ohdakeperhoset on kertomus kahden Israelissa asuvan palestiinalaisnaisen elämän käännekohdista. Sisarukset Rania ja Riima kamppailevat uuden ja vanhan maailman välillä omasta paikastaan ja rakkaudesta. He joutuvat kysymään, mikä voima pitää heidän elämänsä koossa jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa.
- Kirja oli ihana ja luin sen yhden päivän aikana. Ja onnellinen loppu, ah ihanaa :)
40. Torey Hayden, Hiljaisuuden lapset
- Taas yksi loistava Haydenin kirjoista. Ei voi kuin ihailla toisen valtavaa ammattitaitoa ja suurta ymmärrystä toimia erityislasten kanssa.
39. Riikka Pulkkinen, Raja
- Pulkkisen esikoisromaania ylistettiin maasta taivaaseen ja kriitikot olivat kuin sulaa vahaa kirjailijan edessä. Miksi? Kirja oli taas yksi niistä, joista jäi likainen olo. Jotain rumaa ja karua. Ehkä elämä on nykyään sitä, mitä Pulkkinen kuvaa kirjassaan; opettajan seksisuhde 16-vuotiaan lukiolaistytön kanssa, vaimo suunnittelee alzheimerin tautia sairastavan miehensä tappamista, aviopuolisoiden pettämistä ja liian yksityiskohtaisia seksikuvauksia. Onko elämä vain tätä? Pettämistä, elämistä ilman moraalia, lähimmäisen unohtaminen.
- Jos tekstin aihepiiri ja kaikki siihen liittyvät saivat niskakarvani pystyyn, osaa Pulkkinen kuitenkin kirjoittaa. Se täytyy myöntää. Välillä tekstillä leikittely sai katsomaan, että vau, juuri näin se pitäisikin kirjoittaa.
- En tiedä suosittelisinko luettavaksi, itse ajattelin myydä hyllystäni pois..
38. Enni Mustonen, Ruiskukkaseppele
- Voi että, juuri näitä kirjoja, joita on niin ihana lukea. Tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle ja kertoo kahden nuoren naisen elämästä ja rakkaudesta kummallakin omalla tavallaan. Näitä 1900-luvun alkuun sijoittuvia romaaneja on vain yhtä ihana lukea kerta toisensa jälkeen. Luultavasti minun olisi pitänyt elää sata vuotta sitten, olisin luultavasti nauttinut siitä yksinkertaisemmasta elämästä. Oudointa on kai se, että jossain vaiheessa haikailin sitä, miksen ole saanut elää pula-aikaa..
37. Torey Hayden, Tiikerin lapsi
- Elämä on jakanut Sheilalle kurjat kortit. Äidin hylkäämästä ja alkoholisti-isän pahoinpitelemästä tytöstä tulee lapsi, jota aikuisetkin pelkäävät. Odottaessaan paikkaa suljettuun laitokseen Sheila joutuu vaikeasti häiriintyneiden lasten luokalle, jota Torey Hayden opettaa. Siitä alkaa pohjimmiltaan poikkeuksellisen lahjakkaan tytön kivinen tie kohti elämää, jossa hänelläkin on paikkansa. Vähä vähältä opettajan ja oppilaan välille rakentuu vahva yhteys. Menestyksen hetkiä seuraavat usein vakavat takaiskut, mutta kaikesta selvitään. Ja vaikka yhteys välillä ulkoisesti katkeaakin, se kestää henkisesti, ja kantaa varttuvaa Sheilaa aikuisuuteen asti. (Teksti poimittu takakannesta)
- Kuten muutkin lukemani Haydenin kirjat, oli tämäkin loistava. On mahtavaa lukea ammattilaisen toiminnasta ja toimintatavoista erityislasten kanssa. Tämänkaltaisen kirjan jälkeen hetken aikaa haaveilen urasta psykologian saralla, kunnes putoan maan pinnalle. Ehkä siihen puuhaan tarvitaan juurikin Torey Haydenin antautumista asialle sekä kykyä ja rohkeutta toimia vaistonsa mukaan.
- Hayden on toiminut erityisopettajana kouluissa, sairaaloissa, laitoksissa ja yliopistoissa. Hänen lapsia ja lapsipsykologiaa käsitteleviä kirjojaan on käännetty lukuisille kielille.
- Kertomus kiinalaisesta perheestä vuodesta 1949 lähtien kommunismin vallatessa Kiinan. Perheen jäsenet ovat kaikki kuviteltuja henkilöitä, mutta he ilmentävät sitä, mitä tapahtui monille kiinalaisperheille noiden myrskyisten vuosien aikana. Kirjailija (toiminut lähtetystyöntekijänä Kiinassa) on kirjaa kirjoittaessaan turvautunut omiin kokemuksiinsa ja vielä enemmän useiden kiinalaisten kokemuksiin. Useimmat tapahtumat perustuvat tosiasioihin.
- Kirja oli loistava, mutta samalla oli kyllä surullista lukea, mitä kaikkea kiinalaiset ovat joutuneet kokemaan. Miten kommunismin piti pelastaa koko maa, mutta todellisuus oli kaikkea muuta sen syöstessä kansalaisia entistä huonompiin oloihin.
- Väsyneitä matkaajia on kaikkialla uupuneina kantamustensa alla. Selkää särkee ja jalkoja pakottaa. Pelko, huolet ja tyytymättömyys vaivaavat. Max Lucado käsittelee teoksessaan psalmin 23 sanomaa ja vakuuttaa sen kautta, ettei yhden ihmisen ole tarkoitus kantaa kaikkia taakkoja. (takakannesta poimittua)
- Kirja on loistava, muuta ei voi sanoa. Max Lucado kirjoittaa aiheesta niin mukaansa tempaavalla tavalla, ettei kirjaa vain voi jättää lukematta. Ja jokainen asia on havainnollistettu loistavin esimerkein elävästä elämästä ja kirjailija laittaa itsensä täysin likoon kirjassaan. Suosittelen. Kirja löytyy muuten täältä halvalla, jos kiinnostaa..
34. Paul Hattaway, Takaisin Jerusalemiin
- Herättävä kirja, jonka jokaisen uskovan (ja tottakai muidenkin) pitäisi lukea. Takaisin Jerusalemiin -liikkeen tavoitteena on evankelioida kaikki kansat Kiinan ja Jerusalemin välillä. Takaisin Jerusalemiin näyn piirin alue kattaa yli 50 maata ja 95% maailman vähiten evankelioiduista ihmisistä asuu tällä alueella.
- On järkyttävää lukea, mitä kaikkea kiinalaiset kotiseurakunnan uskovat ovat joutuneet kokemaan ja käymään läpi. Minkälaisia vainoja tänäkin päivänä siellä on. Ihaninta on huomata se, kuinka antaumuksella he tekevät työtä Jumalalle ja vievät evankeliumia eteenpäin. Kuinka paljon meillä länsimaisilla ihmisillä onkaan opittavaa kiinan uskovien antautumisesta evankeliumin eteenpäin viemiseksi..
33. Anni Swan, Sara ja Sarri matkustavat
- Ei niin hyvä kuin edelliset, mutta samaa sarjaa kuitenkin. Liikaa matkakuvausta meikäläisen makuun..
- Alan jo toistaa itseäni, mutta katsokaa edellisiä =D
- Kuten edellisessä.. :)
- Mitä näistä Anni Swaneista enää kirjoittaisi. Katsokaa hehkutukset alempaa ;)
- Ensimmäinen lukemani Dickens enkä pettynyt. Välillä meinasi vähän päästä tylsistymään, mutta Dickens kyllä osasi kirjoittamisen, teksti oli loistavaa. Kiitosta siis ehkä myös hyvälle suomennoksellekin..
28. Fedor Dostojevski, Valkeat yöt
- Mitä Dostojevskista voisi kirjoittaa. Dostojevski on Dostojevski ja Valkeat yöt ovat loistava kokoelma kirjailijan pienimuotoisia kertomuksia ja päiväkirjamerkintöjä. Ei Dostojevskia suotta ylistetä yhdeksi maailman parhaimmaksi kirjailijaksi.
27. Paulo Coelho, Yksitoista minuuttia
- Kirjan idea ei aluksi houkutellut. Rakkauteen pettynyt tyttö ryhtyy prostituoiduksi ja päättää unohtaa rakkauden. Mutta kyllä se Coelho vain osaa kirjoittaa aiheesta kuin aiheesta ja kuten takakannessa lukee, kirjaa ei malttaisi päästää kädestään.
26. Merlin Carothers, Kiitoskirjat
- Kiitä sittenkin, siinä kirjan ydinajatus. Kiitä Jumalaa joka tilassa ja kaikesta, mitä elämässä on tapahtunut. Mitä se voi saada aikaan? Se on miettimisen arvoinen asia. Ja kuinka vaikeaa se on välillä kiittää, kun tuntuu että koko elämä on täynnä vastoinkäymisiä ja vaikeuksia ja kaikki tuntuu menemään päin puuta. Pystynkö silti kiittämään?
25. Anni Swan, Kaarinan kesäloma
- Kolmas. Kröhöm, tuli luettua yhden illan ja aamun aikana. Pitäisi kai rajoittaa vähän...
24. Anni Swan, Iris rukka
- Toinen Anni Swanin sarjasta. Ja niisk, yhtä ihana!
23. Anni Swan, Tottisalmen perillinen
- Niisk. Oli kyllä niin nostalgista lukea Anni Swania. Sain äidiltäni koko 11-osaisen sarjan, johon kuuluvat kaikki ne loistavat kirjat ja pakkohan luku-urakkaan oli heti ryhtyä. Hyppy lapsuusmuistoihin ihanien kirjojen parissa. Kuinkahan nopeassa tahdissa Anni Swanit tulevat luettua..yksi vuorokaudessa ;o)
22. Alli Walli, Ikkunat etelään päin
- Kyllä näissä 50-luvulla kirjoitetuissa hömppäromskuissa on vain sitä jotain. Ah, kun on niin mukava lukea kirjoja, jotka saavat hyvälle tuulelle. On se vain mukava lukea näitä naisten elämästä kertovia kirjoja, miten asiat tehtiin ennen vanhaan ja millainen naisen asema oli esimerkiksi juuri sotien aikaan.
21. Olavi Eskola, Susipassissa
- Kauan metsästämäni jatko-osa Siperian kierrokselle. Ja tempaisi mukaansa taas niin, että lasten hoidon ja kotitöiden ohessa näihin melkein 300 sivuun meni alle vuorokausi. Kirja antaa Juho Punkan elämän lisäksi myös kattavan kuvauksen 1960-luvun Neuvostoliitosta, Stalinin jälkeisten Hrutsevin ja Breshnevin jatkamista kristittyjen vainoista. Vasta Gorbatsovin valtaan astuminen sai aikaan odotetun muutoksen ja vankiloiden ovet avautuivat syyttömästi vangituille vangeille ja maahan saapui kauan odotettu uskonnonvapaus. Surullisinta on huomata, että nykyisellä Putinin hallinnolla ollaan menossa taas kohti vanhaa ja pian seurakunnat toimivat taas maan alla ja kristittyjä tapetaan uskonsa vuoksi..
20. Charles M. Sheldon, Mitä Jeesus tekisi?
- Ihana kirja! Kirja alkaa otteella erään arvostetun pastorin elämästä, kuinka hänen elämänsä muuttuu radikaalisti kohdatessaan erään laitapuolen kulkijan. Mies saa hänet miettimään, mitä Jeesuksen seuraaminen oikeasti tarkoittaa. Pastori ehdottaa seurakunnalleen kokeilua, jossa vapaaehtoiset sitoutuvat vakavasti ja vilpittömästi kokonaisen vuoden ajaksi kysymään itseltään: Mitä Jeesus tekisi? Jokainen sitoutuu menettelemään jokaisessa asiassa juuri niin kuin luulisi Jeesuksen tekevän, välittämättä seuraamuksista.
- Mitä Suomessa tapahtuisi, jos kaikki kristityt esittäisivät tämän kysymyksen itselleen ja etsisivät siihen rehellisesti vastausta? Olisiko minusta siihen?
- Kirja löytyy täältä, nyt alennuksessa.
19. Enni Mustonen, Mustasukkaiset
- Ah, ihana kirja. Ostin jokunen aika sitten kaupasta muutamalla eurolla ja kannatti. Ehkä hieman tietenkin harmitti, että tuo on Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan toinen osa, ja ensimmäinen osa siis lukematta. Mutta metsästyslistalla siis..
- Kertomus ajoittuu 1900 -luvun alkupuoliskolle ja kertoo Suomen oloista Venäjän vallan alaisena. Päähenkilöinä kaksi nuorta naista, toinen naimaton tätinsä luona asuva akateeminen ja oman perheen perustanut entinen piika, nykyinen ompelijatar. Teos käsittelee näiden kahden nuoren naisen ystävyyttä ja elämää yleensä, mutta ennen kaikkea naisten toimista Venäjän valtaa vastaan, miten tehokkaasti naiset tekivät töitä edistääkseen sivistystä myös rahvaan parissa.
- Ehkä pientä naisasiaa taas ilmassa, mutta sitä onkin ihana lukea historian siipien havistessa ympärillä :)
18. Olavi Eskola, Siperian kierros
- Kirja kertoo Inkeriläisen Juho Punkan elämästä Neuvostoliitossa. Juho Punkan tarina on omanlaisensa "sankaritarina", joka kannattaa lukea. Punkka joutui kärsimään vainoista, vankeudesta ja pakkotyöleireistä uskonsa vuoksi, mutta ei luopunut palavasta uskostaan Jumalaan. Jumala myös piti huolen omastaan ja pelasti miehen sellaisistakin olosuhteista, mistä ei elävänä olisi kuulunut enää selvitä.
17. Hilja Valtonen, Neekerityttö peilaa
- Taas taattua Hilja Valtosta. Joka kerta taidan kirjoittaa saman, mutta näistä kirjoista tulee joka kerta hyvälle tuulelle! On onnellinen loppu ja kirjan sankaritar löytää elämänsä rakkauden. Ah.
16. John Graham, Richard Schneider; Muovaa minut uudeksi
- Jos jätän itseni Jumalan käsiin, tuleeko minusta tahdoton nukke, kuoleeko persoonallisuuteni? Siinä lähtöajatus kirjalle.
- Nuori, menestyvä amerikkalainen korvalääkäri jätti koko elämänsä: tulevaisuutensa, perheensä, ammattinsa ja uransa Jumalan käsiin. John Grahamilla ei ollut aavistustakaan, millainen seikkailu alkoi hänen ensimmäisestä, pienestä ja lapsenomaisesta, askeleestaan uskon tiellä. Kristuksen seuraaminen maksoi hänelle lähes kaiken sen, mikä oli ollut hänelle tärkeätä. Se oli kuitenkin ovi täyteen elämään ihmisenä ja opetuslapsena.
- Loistava kirja! Luin sen läpi vuorokaudessa ja ahmin sellaista vauhtia, ettei sitten aikoihin. Olisiko minusta samaan? Olenko valmis luovuttamaan kaiken Jumalan käsiin ja mennä minne Jumala johdattaa? En tiedä olenko valmis, mutta tahdon kyllä.
15. Jon McGregor, Jos kukaan ei puhu siitä mikä on tärkeää
- (Taas tähän alkuun takakannen tekstiä) Lupaava kirjailijalahjakkuus Jon McGregor tutkii tiheätunnelmaisessa esikoisromaanissaan nykyajan kaupunkielämää urbaanin arkeologin tavoin. Tarina tavallisesta iltapäivästä, joka kärjistyy tragediaksi, on voittanut Somerset Maugham -palkinnon sekä ollut Booker-ehdokkaana.
- Kirja oli loistava! Kuten takakannessakin mainitaan, kirjoitustyyli on runollinen ja se tekee teoksesta mukaansa tempaavan. Sitä tahtoisi vain lukea ja lukea. Tarina kertoo vain lyhyestä ajanjaksosta, eikä siinä tapahdu niin paljoa, mutta silti se vain kietoo ympärilleen ja tapa, jolla kirjalija saa kiinnittämään huomiota hyvin pieniin ja huomaamattomiin seikkoihin, on mahtava. Ei turhaan kehuttu kirjailija ja kirja..
14. Sheila Bridge, Epätäydellisen vanhemmuuden taito
- (Tämä eka pätkä suoraan takakannesta) Sheila Bridge on englantilainen kokopäiväinen perheenäiti ja osapäiväinen kirjoittaja. Hänen humoristiset lehtikirjoituksensa ovat hyvin tunnettuja Englannissa. Epätäydellisen vanhemmuuden taito on kirja epätäydellisille vanhemmille. Miten tulla tutuiksi vihan, syyllisyyden ja huolten kanssa? Miten oppia kommunikoimaan, miten hoitaa myös itseään vanhempana, miten turvautua Jumalaan eli tunnustaa epätäydellisyytensä ja tarvitsevansa Taivaallista Vanhinta opettajakseen.
- Kirja oli loistava! Tämä yksilö oli kaverilta lainassa ja luulen, että ostan ko kirjan omakseni, tästä riittää purtavaa muutamalle uusinta-lukukerrallekin. Kirja ei anna vinkkejä, että kun teet näin kaikki menee loistavasti. Ei, tämän kirjan kanssa pitä sukeltaa syvälle omaan vanhemmuuteensa ja löytää ne asiat omasta elämästään.
- Bridge laittaa itsensä likoon sataprosenttisesti ja kertoo hyvin paljon esimerkkejä omasta elämästään, välillä huumorilla säväytettynä. Vai mitä sanotte seuraavasta pätkästä (joka käsittelee kiukun purkamista):
- "Olen havainnut edullisimmaksi vaihtoehdoksi jonkin vihanneksen paiskaamisen lähimpään tiiliseinään. Olen kokeillut myös esineiden lyömistä paljain käsin ja todennut, että roskaämpäri kyllä halkeaa kahtia karateiskullani, mutta se sattuu. Kerran taas pamautin paistinpannun keittiön lattialle. Se tuotti mahtavan tunteen, mutta paistinpannu on sen jälkeen ollut pysyvästi epämuotoinen. Vielä varoituksen sana muovista: Jos lennätät muovisen tuolin seinään, se menee rikki, ja silloin joudut nöyrtymään ja pyytämään lapseltasi anteeksi hänen tuolinsa rikkomista."
13. Torey Hayden, Aavetyttö
- Torey Haydenin uusin kirja, jonka ahmin muutamassa päivässä. Aavetyttö on koskettava tarina omaan varjomaailmaansa sulkeutuneesta tytöstä. Vaikka sen luki nopeasti, ei kirja ollut kevyttä luettavaa. Rankinta siitä teki ehkä se, että se perustuu tositapahtumiin, kuten kaikki muutkin Haydenin kirjat.
- Hayden on toiminut erityisopettajana kouluissa, sairaaloissa, laitoksissa ja yliopistoissa. Hänen lapsia ja lapsipsykologiaa käsitteleviä kirjojaan on käännetty lukuisille kielille.
12. Oswald J. Smith, Kutsu elämään
- Innostava kirja ja antoi paljon mietittävää omankin uskon kannalta. Vaikka kirja on kirjoitettu jo 70-luvulla, oli aihe kuitenkin ajankohtainen ja tulee sellaisena myös pysymäänkin. Kirjaa lukiessa saa osansa siitä samasta innosta ja siunauksesta, jota kirjailija on kokenut sitä kirjoittaessaan..
11. Hilja Valtonen, Kunnankirjuri
- Jatkaa samaa linjaa edellisten Hilja Valtosten kanssa. Mukavaa luettavaa, vahva nainen joka hoitaa tilanteen kuin tilanteen ja saa lopussa rakastamansa miehen. Ah.
10. Claire Castillon, Äidin pikku pyöveli
- Äidin pikku pyöveli on Castillonin kuudes teos, ja se nosti hänet lopullisesti ranskalaisten lukijoiden ja kriitikoiden suosikiksi. Kyseisestä novellikokoelmasta tuli myös lahjakkaan kirjailijan kansainvälinen läpimurtoteos. Äidin pikku Pyövelin yhdeksäntoista novellia kertovat siekailematta niistä kiihkeistä tunteista, joita äidit ja tyttäret toisissaan herättävät. Sillä välinpitämättömiksi he eivät toisiaan jätä. Rakkaus ilmenee lukuisin eri tavoin, eikä se aina ole kaunista. (kaikki tämä kirjasta poimittua)
- En tiedä, mitä ajatella kirjasta. No, olihan se hyvin kirjoitettu, ei Castillonia turhaan olla kehuttu, mutta ehkä se tapa käsitellä asioita on vain sellainen joka ei kolahda meikäläiseen. Kyllä, ehkä kaikki kuvatut tunteetkin ovat täyttä todellisuutta äitien ja tytärten välillä, mutta jotenkin kirja sai kaiken tuntumaan niin rumalta ja kamalalta. Vertaan tämän tyyppistä kirjaa aina ARS -näyttelyyn Kiasmassa. Jotain, mistä jää vain tyhjä olo, eikä ole saanut mitään..
9. Rick Warren, Tavoitteena elämä
- Takakannen teksti ei luvannut liikoja, vaan kirja täytti tehtävänsä. Varmasti Raamatun jälkeen seuraava kirja, joka on vaikuttanut elämääni ratkaisevalla tavalla. Enkä edes viitsi kirjoittaa omin sanoin mitään sen kummemmin, koska kirjan alkusivuilla teos on esitelty niin loistavasti: Tämä on enemmän kuin pelkkä kirja; se on opas 40-päiväiselle hengelliselle vaellukselle, joka auttaa sinua löytämään vastauksen elämän tärkeimpään kysymykseen: mitä ihmettä varten olen täällä? Kun matka on tehty, tunnet Jumalan tarkoituksen omassa elämässäsi ja ymmärrät suuren suunnitelman, kuinka kaikki elämäsi palaset loksahtavat paikoilleen. Tämän perspektiivin myötä stressi vähenee, päätöksenteko helpottuu ja olet tyytyväisempi elämääsi, mutta mikä tärkeintä: olet valmis ikuisuuteen.
8. Irene Kristeri, Haavoittunut vanhemmuus
- Kirja, joka kosketti syvältä, koska oli kuin omasta elämästäni. Kirja, jonka ääressä löysin osan kadotetusta itsestäni, kirja jonka ääressä itkin.
- Takakannen tekstiä: Miksi jollekin ihmisille vanhempana olo tuntuu lähes ylivoimaiselta tehtävältä, ilottomalta suorittamiselta, josta puuttuu vapautuneisuus ja roolistaan nauttiminen. Näin siitäkin huolimatta, että he rakastavat aidosti lapsiaan. Irene Kristeri kertoo kirjassaan, mitä on olla vanhempi, kun on itse joutunut kasvamaan ilman riittävän läsnäolevaa, turvallista aikuista.
7. Hilja Valtonen, Hätävara
- Ihanaa luettavaa, kuten edeltäneetkin Valtoset. Kertoo vahvasta naisesta, joka ei alistukaan jokaisen miehen tallottavaksi, vaan on vahva ja itsenäinen ja pistää kampoihin kenelle tahansa. Kirja on nopea välipala, raskaampien lukemisten välissä, mutta ihana sellainen. Kirja, josta tulee hyvälle tuulelle!
6. Fredrika Runeberg, Kynäni tarina sekä Muistiinpanoja Runebergista
- Ihan ok luettavaa, oli kiva lukea Runebergin elämästä tämän vaimon näkökulmasta. Eniten ehkä ärsytti se, että Fredrika ei tuntunut arvostavansa itseään tai lahjojaan kovinkaan pitkälle. Hän osasi kirjoittaa ja tekstejä myös julkaistiin, mutta hän totesi olevansa vain nainen ja ne nyt ovat vaan sellaisia pieniä sepustuksia. Nostettakoon hattua hra Runebergille siitä, että hän kylläkin arvosti vaimoaan (no, ne muutamat syrjähypyt avioliiton aikana ovat vähän kyseenalaisia sen suhteen..) ja tämän kynällisiä taitoja.
- Fredrika oli uhrautuvainen nainen ja pistikin miettimään, että olisiko J.L. Runeberg yltänyt kansallisrunoilijaksi ilman vaimoaan, niin loistavat oltavat hän vaimonsa toimesta sai..
5. Margaret Forster, Salattuja kohtaloita
- Kirja on omaelämänkerrallinen teos, joka paneutuu myös kahden edeltävän sukupolven naisen elämään. Margaret Forster tahtoo selvittää isoäitinsä menneisyyden salaisuudet ja sukeltaa syvälle sukunsa historiaan. Kirja voisi kertoa yhtä hyvin myös kenen tahansa keski- tai työväenluokkaisen naisen vaiheista. Takakannessa kerrotaankin osuvasti kirjan olevan paitsi mieltäkiehtova kertomus kolmesta sukupolvesta myös rikas kuvaus naisen elämästä viimeisten sadan vuoden aikana..ja kuinka merkillistä tavallistenkin naisten elämä voi olla.
- Kirja oli helppoa luettavaa ja sen ahmi 300 sivustaan huolimatta muutamassa päivässä. Keveydestään huolimatta se ei ollut hömppää tai roskakirjallisuutta, vaan täyttä asiaa naisen elämästä kolmen sukupolven elämästä. Margaret Forster totesi osuvasti "En voi ymmärtää omaa historiaani ellen ymmärrä isoäitini, äitini ja heidän kaltaistensa historiaa." ja se on aivan totta, allekirjoitan täysin. Halusimme tai emme, emme olisi juuri tälläisiä kuin olemme, ilman omaa historiaamme, ilman äitiemme ja isoäitiemme elämää.
- Ehkä kirjan teki vieläkin läheisemmäksi se, että Margaret Forster kuulosti aivan kaltaiseltani, niin nuoruudessaan kuin äitinäkin. Ehkä se sai kirjan tuntumaan henkilökohtaisemmalta, koska pystyin niin hyvin asettumaan hänen kenkiinsä ja ymmärsin jokaisen kapinoinnin ja inhon tavallisen naisen elämää kohtaan, vaikka myöhemmässä iässä sitä oppi myös arvostamaankin..
4. Virginia Woolf, Oma huone
- Hmm. Melkoista feministikirjallisuutta enkä tiedä mitä ajatella siitä. Siis, on oikeasti hyvä, että joku vähän paneutuu tähänkin aiheeseen ja pistää ihmisiä miettimään näitäkin asioita.
- Miksi miehet ovat menestyneet kirjoittamisen sarallla niin paljon paremmin kuin naiset? Woolfin yksinkertainen vastaus on se, että miehillä on omaa rahaa ja rauha kirjoittamiselle. Pärjätäkseen naisetkin siis tarvitsevat oman huoneen ja omaa rahaa 500 puntaa vuodessa. (Tämä siis vuonna 1928)
- Tämän luettuani olen taas kiitollinen, että olen syntynyt yli 50 vuotta myöhemmin melkoisen tasa-arvoiseen Suomeen (vaikka ainahan parannettavaa olisi tasa-arvonkin saralla...) ja minulla on mahdollisuus kirjoittaa, ilman että siitä syyllistettäisiin. Olen kiitollinen siitä, että nykypäivänä naisten tehtävä ei enää ole vain synnyttää ja kasvattaa lapsia ja hoitaa kotia, vaan naisilla on lupa myös elää omaa elämää ja toteuttaa itseään ja lahjakkuuttaan..
- Risti ja linkkuveitsi sekä Juokse poika juokse -kirjoista tuttu Nicky Cruz jatkaa juoksuaan, mutta nyt Jumalan asialla. Kirja kertoo Nickyn työstä evankelistana ympäri maailmaa sekä New Yorkin kaduilla.
- Edelleen mahtavaa luettavaa, tempaisee mukaansa.
2. David Wilkerson: Hei saarnamies...sä pääset läpi!
- Jatkoa kirjalle Risti ja linkkuveitsi. Kirja kertoo Wilkersonin työstä New Yorkin nuorten parissa, kaduilla ja Teen Challenge-keskuksessa. Kirja sisältää paljon Wilkersonin omia ajatuksia ja "saarnoja", eikä ole enää elämänkerrallinen teos kuten edeltäjänsä.
1. George Eliot: Mylly joen rannalla
- Ihana kirja 1800-luvulta, naiskirjailija Mary Ann Evansilta, joka kirjoitti nimimerkin takaa saadakseen teoksensa julkaistuksi. Kirja kertoo yhden perheen tarinan ja tapahtumat tempaavat mukaansa.
- Eliot on kirjoittanut tarkkoja ihmiskuvauksia, jossain välissä tuntui että vähän liiankin yksityiskohtaisia kuvauksia. Toisaalta taas näin henkilöistä sai valtavan monipuolisen ja moniuloitteisen kuvan.
