Ja joku vielä on väittänyt kotiäidin elämää tylsäksi. Paremminkin tuntuu, että aikaa on nykyään liian vähän..

Aamusta oltiin asukaspuistossa lauluhetkessä. Poika tykkäsi lauleskella ja leikkiä mukana. Laulujen jälkeen sai vielä leikkiä kaikilla mukavilla leluilla kavereiden kanssa. Tässä alkaa vähitellen syntymään pojalla jo kaverisuhteitakin. Tuolta meidän muskarista käy myös keskiviikon perhekerhossa ja näissä perjantain lauluhetkissä kaksi äitiä lastensa kanssa ja meidän kolmikosta on tullut jo melkoisen tiivis porukka. Aamuisin kun sanoo, keitä tänään nähdään niin poika kyllä tietää kenestä puhutaan. Kun näkevät toisensa, leikkivät tyytyväisenä yhdessä ja muita ei aina leikkeihin edes hyväksytäkkään..

Taas on pyykkikone pyöritettynä kuten myös tiskikone. Olen myös katsellut ja pakkaillut laukkuihin kaiken, mitä tarvitaan kun ollaan yö pois kotoa. Kummasti sitä tavaraa vain tulee mukaan tarpeeksi paljon, vaikkei olla kauaa edes poissa. Perunatkin on jo keitettynä niin saan isäni luona tehtyä paistinperunoita ruuaksi, ainakin itselleni ja pojalle. Muut eivät välttämättä ole nälkäisiä edes..

Illalla mennäänkin kaverin luokse valmistujaiskahveille, mukava nähdä pitkästä aikaa! Saas nähdä millainen riiviö poika siellä vain on ;o) Vaikka kaikki kyllä aina kehuu kuinka suloinen poika tuo on ;o) No, suloinen kyllä, mutta melkoinen riiviö myös..

Nyt meillekkin sitten taitaa kuitenkin kotiutua tuplarattaat, vaikka niin meinattiin ettei niitä hankita. Ollaan nyt saamassa hyvään hintaan tosi hyväkuntoiset (melkein uudet) rattaat, joten pakko ne kai on ostaa ;o) Ja saadaanhan me ne sitten myytyä taas etiäpäin, jos näyttää siltä ettei tarvetta olekkaan..

Mutta joo. Pitänee mennä katselemaan kaikki lähtökuntoon, niin ollaan täällä valmiina kun isi ja paappa tulevat hakemaan..