Siskon poika oli meillä tähän aamuun asti yökylässä ja kyllä täällä on taas riittänyt menoa, meidän poika ainakin oli taas aivan onnessaan saadessaan touhuta serkkunsa kanssa sydämensä kyllyydestä :) Eilen satoi koko päivän (iso yllätys..) ja ainoa ulkona käynti meillä oli aamuinen kauppareissu poikien kanssa. Matka meni siskon pojan kanssa rattoisasti kun kuviteltiin olevamme avaruudessa ja kaikki asiat liittyivät avaruuteen. Mietittiin kaikki avaruusasemat sun muut läpi. (tätä ollaan leikitty useasti aikaisemminkin..)..

Muuten päivä meni normaaleissa touhuissa, pojat riehuivat ja touhusivat paljon, leikkivät pojan leluilla ja niin edespäin. Siskon poika pääsi tietokoneellekkin meidän pojan päiväunien ajaksi. Illalla kaverini kävi noutamassa akvaarion meiltä ja pojat katselivat toimitusta hieman ihmeissään..

Niin..nyt ollaan siis ilman akvaariota. Kivi putosi sydämeltä, enää ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä kun ei jaksanut hoitaa sitä niin kuin olisi pitänyt. Jos nyt ei riittänyt jaksamista sen hoitoon, niin miten olisi riittänyt kahden lapsen kanssa. Olkkari näyttää kyllä hieman autiolta ilman akvaariota, mutta kunhan vähän järjestellään kalusteita uudelleen, niin eiköhän tästä hyvä tule..

Tänään oltiin miehen vanhempien luona. Poika oli innoissaan ja touhusi kuten muuallakin. Päiväuniltaan herätessään yllätys oli suuri kun sillä välin sinne oli tullut myös serkku 10 kk vanhempiensa kanssa. Poika hoki "vauvaa" ja silitteli serkkua hiuksista :) Vaarin kanssa pelleili sydämensä kyllyydestä ja oli polleaa poikaa saadessaan istua ruokapöydässä vaarin vieressä, yleensä kun syöttötuoli on toisella puolella pöytää. Vähän väliä piti katsella vaariin päin leveä hymy naamalla :)

Ollaan välillä puhuttu miehen kanssa meidän perheen lapsimäärästä ja tulos on hieman, miten sen nyt sanoisi. Mies on päättänyt että kaksi riittää, enempää ei kuulemma lapsia enää tule. Itse haluaisin vielä kuitenkin sen kolmannenkin. Tiedän että on loppujen lopuksi turhaa suunnitella etukäteen lapsimäärää, enhän edes tiedä millaista elämä tulee kahden kanssa olemaan. On vain vähän haikeaa ajatella että tämä olisi viimeinen kertani raskaana, tahtoisin kokea saman vielä kerran. Voi olla että mies vielä myöntyy kolmanteen kunhan tämä kakkonen on ensin syntynyt, mene ja tiedä. Huokaus. Pitää oikeasti lopettaa koko asian ajatteleminen ja miehen kanssa asiasta keskusteleminen, ehkä asia kannattaa ottaa esiin vasta sitten kun on oikeasti ajankohtaista..

Tulipas surullinen olo =( Pitäisi kai kirjoittaa vielä jotain piristävämpää..

Huomenna olisi kaverin luona Tupper-kutsut. Saas nähdä jos jaksan sinne lähteä. Tänään on ollut kamala väsymyspäivä, miehen vanhempienkin luona vain istuin sohvan nurkassa puolinukuksissa koko päivän, välillä kyllä piti juosta tuon elohopean perässäkin. Jos huomenna olo on vielä samanlainen niin kai jään kotiin. Toisaalta oma aika ilman poikaa houkuttelee, kyllä sitä kuitenkin tarvitsee..

Tässä valittelen kamalaa väsymystä ja kuitenkin istun koneella vielä tähän aikaan illasta/yöstä..tiedän. Mies on yrittänyt jo jonkun aikaa saada minua nukkumaan. Kai sitä pitäisi oikeasti harkitakkin jo.. ;o)