Kai tuo kuuluisa pesänrakennusvimma nyt sitten on kuitenkin kotiutunut tännekkin osoitteeseen, vaikka sitä vähän epäilinkin vielä vähän aikaa sitten..

Tänään on tasan kuukausi laskettuun päivään, saas nähdä missä vaiheessa tämä pikkuinen päättää tulla ulos. No, kunhan tuolle pojalle vain tulisi jo niitä näppylöitä, niin saataisiin se vesirokko pois päiväjärjestyksestä. Luin eilen muutamastakin lääkäri- ja vauvakirjasta, että itämisaika on se 14-21 vuorokautta, eli pahimmassa tapauksessa vielä viikon verran saadaan odotella noita näppylöitä. Sitä niin toivoisi vauvan jo pian syntyvän, mutta toisaalta taas pitää olla kyllä jalat ristissä niin kauan, että poika on sairastanut tuon vesirokon pois, ettei vauva saa sitä heti synnyttyään..

Niin, siihen pesänrakennusvimmaan. Nyt on yhtäkkiä löytynyt motivaatiota käydä noiden muutaman katastrofikaapin kimppuun ja saada ne järjestykseen. Niin ja tuo yhtäkkinen neulomisvimmakin kai kertoo omaa tarinaansa äidin pesänrakennusvietistä. Vauvan vaatteetkin pitäisi jossain vaiheessa pestä, niin ovat valmiina käyttäjäänsä varten..

Eilen tulikin mieleen, että kai sitä pitäisi vähitellen alkaa miettimään sitä sairaalakassiakin ja pakata sitä jonkin verran valmiiksi, niin ei sitten kauhessa kiireessä tarvitse sitä tehdä niin kuin viimeksi. Tällä kerralla kun on kuitenkin vielä tuo esikoinenkin hoidettavana..

Samoin pitää kyllä kysellä noita isovanhempia, että josko sitten suostuvat pojan vahdiksi siksi aikaa kun meikäläiset ovat synnyttämässä. Samoin pitää pyytää tästä vierestä jotain kaveria, että suostuisiko hätähoitopaikaksi jos pitää esim. päivällä kiireesti päästä lähtemään sairaalaan ja poika tarvitsee hoitajaa siksi aikaa, että joku pääsee tuon hakemaan. Mitäköhän muuta muistettavaa vielä olisi. Viimeksi oli niin erilaista, kun esikoista odoteltiin. Nyt on niin paljon enemmän asioita, jotka pitää ottaa huomioon..

Mutta nyt tuo poika kuuluu heräilevän päiväuniltaan..