Kaksi edellistä yötä on mennyt valvoessa, Elohopea kun on ollut niin tukkoinen ja yskinyt suurimman osan yöstään. Tänään päätin sitten suunnata lääkäriin pikku potilaan kanssa. Nyt kun on päässyt taas nukkumisen makuun öisin, niin nämä kaksi huonosti nukuttua yötä ovat tuntuneet aivan kamalille ;o) Helpostihan sitä nähtävästi unohtaa valvoneensa edeltävän vuoden, ei siihen nähtävästi vain totu..

Aamusta nostaessani Miniä lattialta syliin kuului selästä vain kamala rusahdus ja sattui niin maan perusteellisesti. Alkaa kroppa nähtävästi hajoamaan alta vähitellen..

Ennen kun pääsimme ulos, Mini oli kiivennyt kerran kirjahyllyyn ja tullut kaksi kertaa pää edellä sohvalta alas. Poika alkaa vähitellen muistuttamaan dalmatialaista mustelmineen. Minityinen sammui sitten ulos päästyämme, äiti riisui ulkona vähitellen vaatteita pois. (no en nyt ihan kaikkia..) Ensimmäisenä suuntasimme Suomalaiseen kirjakauppaan, jossa Elohopea tippui tuolilta ja kolautti päänsä hyllyn reunaan. Tuon huutaessa naama punaisena vieressä tuli myyjä kysymään tarvitsenko apua, näytinkö sen verran avuttomalle siinä hyllyä tutkiessani? ;o) No, kerroin kirjailija n nimen ja väitin kivenkovaan etsiväni sitä, mutta ei löydy tietokoneelta eikä mistään. No, oli sitten pakko tarkistaa äidiltäni kirjailijan nimi (tosi salainen äitienpäivälahja..) ja oli kyllä ihan muu kuin sanomani. Sitten löytyikin jo helposti. Tehokas myyjä sai minut ostamaan vielä muutaman pokkarin ja päästiin pihalle.

Lääkärissä sitten ilmoittautuessa annoin epähuomiossa oman kela-korttini ja virkailija yritti etsiä ja kyseli, miten olin varannut ajan, kunnes huomasin että kortti oli hiukkaen väärä. Elohopean kortin saatuaan alkoi tiedotkin löytymään ;o) Lääkärin luona sitten imettiin vaikut korvista imurilla (Elohopea ei tykännyt pahemmin operaatiosta), katseltiin korvat, kurkku, kuunnteltiin hengitys ja sen sellaiset. Lääkäri sitten päätyi siihen että Elohopealla on siitepölyallergia ja saatiin lääkkeet siihen.

Apteekissa käynnin jälkeen suunnattiin Heseen hamppareille ja ruoka upposi poikien vatsoihin kiitettävää tahtia, harvinaista herkkua syödessään. Syötyään Elohopea karkasi pomppulinnaan, josta vihainen äiti kävi raahaamassa jälkikasvunsa pois (melkoisia riistohintoja, olisi pitänyt pulittaa 2 euroa jos olisi halunnut lapsensa pomppimaan sinne..). Vielä ruokakauppaan ja koko kuorma kotiin.

Huokaus. Nyt on katkipoikki olo, eikä päivä ole vielä edes pitkällä.

Pitäisikö olla kamikaze-äiti tänään ja kaivaa rullaluistimet naftaliinista? Niiden päällä en sitten ole ollutkaan neljään vuoteen..