Kai nuo vähän huonosti nukutut yöt alkavat verottaa voimia, kun olen taas alkanut nukkumaan päiväunia. Tänään pakkasin Elohopean parvekkeelle rattaisiin nukkumaan ja menin Minin viereen makoilemaan ja kappas vain, nukahdin. Nyt puoli tuntia levänneenä olo on ihan erilainen..

Eilen iltapäivästä poikien herättyä päikkäreiltään, makoiltiin kolmisin meidän sängyssä. Elohopea luki kirjaa ja leikki autoilla, Mini jumppasi minkä ehti. Äiti nukkui.

No, kyllä me tehdään täällä muutakin kuin nukutaan. Vaikka sitä kyllä tekisin mieluiten, tällä hetkellä vaikka 24 h vuorokaudessa.. ;o) Tänään lähdettiin aamusta pihalle, tein ensin 45 minuutin lenkin, työntäen poikia tuplissa samalla. Metsässä on tällä hetkellä aivan ihanaa, syksy tuoksuu aivan mahtavalle ja kaikkialla on pudonneita lehtiä. Siellä mieli rentoutuu. Heiteltiin Elohopean kanssa kiviä puroon, se olikin tuon mielestä kivaa. Suunnattiin pitkästä aikaa puistoonkin ja oltiin siellä puolisen tuntia. Kyllä Elohopea tykkäsi pääsetssään viikon tauon jälkeen puistoon. Siellä tuo naama loistaen lapioi lehtiä ympäri pihaa..

Ukkokulta on tänään taas pitkään töissä. Mitäköhän sitä keksisi ohjelmaa meille kolmelle, ettei ihan tylsäksi kävisi päivä. Pitäisiköhän leipoa tuon meidän yli-innokkaan pikkuleipurin kanssa. Tuo vaan lapaa taikinaa kaksin käsin suuhunsa, saa äiti pitää kiirettä jos haluaa taikinasta ehtiä tekemään sämpylöitä tai muuta vastaavaa ;o)

Mini pakittaa nykyään jo melkoista vauhtia ja tuotaa saa koko ajan olla noukkimassa pois lipaston tai kirjahyllyn alta. Oppisi vielä eteenpäin menonkin, niin alkaa näkymät vaihtumaan ;o)

Mutta nyt, aivot narikkaan.