Kylläpäs aika rientää. Melkein kaksi viikkoa edellisestä blogin päivityksestä. Tai onhan tuota kirjasivua tullut käytyä päivittämässä useampaankin kertaan, mutta muu kirjoittelu..no, hiljaista on. Ei niin, etteikö meillä sattuisi tai tapahtuisi. Ei vaan jaksa..

Jotain kohokohtia tästä viime päiviltä..

Elohopean kanssa otetaan yhteen tasaisin väliajoin ja on ihana huomata myös aremmalla esikoisellamme olevan temperamenttia ja tahtoa jopa karjua äidille vastaan. Äiti on välillä tosi tylsä tyyppi ja niinpä Elohopea sitten totesikin tuossa jokunen päivä sitten, että "Mä tykkään paljon enemmän olla kerhossa kuin täällä kotona. Kotona on ihan tyhmää..". Karuja tosiasioita. Vaikka vihdoin ja viimein aletaan olemaan terveitä, eihän me sairasteltukaan kuin reilut kolme viiikkoa putkeen ja ulkoilut jäivät pakostakin vähemmälle (tähän selvennykseksi se, että meillä lapset ovat ikävä kyllä perineet isänsä taipumuksen kamalaan yskään, joka pahentuu fyysisessä rasituksessa ja eniten siis tottakai energisessä ulkoilussa. Tästä yleensä on seurannut se, että seuraavat yöt menevät alusta loppuun saakka yskiessä ja lopulta oksentasessa. Ymmärtänette siis, miksi olemme pysytelleet enemmän neljän seinän sisäpuolella tämän sairastupa-ajan..). Mutta siis, onpas ollut pojilla mukavaa nähdä kavereita tuossa kotipihassakin ja touhuta näiden kanssa. Äiti on kuluttanut paljon aikaa haravan varressa pihan lehtisatoa keräillen..

Mini on selkeästikin perinyt isänsä insinöörin piirteet. Poika yksi päivä touhusi omiaan ja tuli hetken päästä kertomaan, että on rakentanut pimppi-imurin. Joo, äiti sanoi ettei sellaisia saa tehdä ja kiiruhdin pois huoneesta..pokassa oli vähän pitelemistä. Kyllä me naurettiin ukkokullan kanssa kippurassa sängyllä kun juteltiin Minin pimppi-imurista..johan on..

Ukkokulta on muuttoapuna kun veljen duuni muuttaa toiseen kaupunkiin. Tuolla menee varmaan iltaan asti aikaa siellä ja me ollaan poikain kanssa taasen kotona kolmisin. Onneksi siskolla on loppupäivä vapaata ja lähdetään yhdessä käymään jossain ja sen sellaista. Kiva, ettei tarvitse olla yksin koko aikaa..