Eilen käytiin juttelemassa papin kanssa, tuo lauantai kun vääjäämättä lähenee. Pojat vietiin meikäläisen siskolle hoitoon, niin saatiin jutella rauhassa..

Meillä oli itse asiassa todella mukava juttutuokio. Pappi kyseli miten tavattiin ja sitä olikin itse asiassa ihana muistella, mihin kiinnitti toisessa huomiota ja miten juttu sitten lähti liikkeelle. Olin tuolloin kesätöissä jätskikiskalla ja vappuaattona töissä, hiljaista oli. Meidän kaverit seurustelivat silloin keskenään ja nuo tulivat sitten kolmisin kiskalle jäätelöä ostamaan ja istuskeltiin sitten kauan siinä tuoleilla juttelemassa. Itselläni ei ollut pahemmin suunnitelmia vappuaatoksi, olinhan menossa töihin heti vappupäivänäkin, tarkoitus oli istua yksin kotona :) Nuo sitten pyysivät mukaansa ja niin sitten mentiin yhdessä noiden ja kamalan kaveriporukan kanssa pelaamaan biljardia. Siitä se sitten lähti. Seuraavana päivänä tuo luisteli kioskille ostamaan jäätelöä..ja niin monen monta kertaa sen jälkeen..

Jos palataan vielä pappiin ;o) Kysyihän tuo myös, miksi haluamme naimisiin. Jotenkin se vain tuntui seuraavalta askeleelta, lapset on jo hankittu niin miksi ei myös naimisiin. Ollaan myös ajateltu olla yhdessä loppuelämämme, joten miksi ei sitten oltaisi ihan naimisissakin. Pojilla on miehen sukunimi, joten itse haluan myös saman..

Keskusteltiin myös paljon parisuhteen hoitamisesta, keskustelemisen tärkeydestä ja yhteisen ajan tärkeydestä. Ja siitä että parisuhteen eteen pitää tehdä paljon töitä..

Päätettiin virret yms. mitä kirkossa lauletaan ja muu ohjelma. Alttarille kävely ja sen sellaiset. Siinä vaiheessa alkoi perhoset pyöriä vatsanpohjassa, apua, me ollaan oikeasti menossa naimisiin..

Tänään miehen vanhemmat oli meillä ja tuleva anoppi ompeli tuon meikäläisen puvun loppuun, joten naimisiin voidaan jopa mennäkkin vaatteet päällä ;o)