Täällä sitä ollaan. Uudessa kodissa, täysissä järjissä ja ihan elävinä. Muutto meni kuin unelma. Tiistaiaamuna kaikki oli pakattuna muuttoapulaisten saapuessa paikalle, reipas puolitoista tuntia ja koko omaisuus oli kuorma-autossa. Ukkokulta lähti muutokuorman matkassa, minä jäin appivanhempieni kanssa siivoamaan kämpän. Eikä lähtiessä ollut haikea olo sitten tippaakaan, päin vastoin.

Nyt sitten ollaan kotona, ihan omassa kodissa. Ja kyllä se tuntuukin siltä. Pojat rakastavat tätä paikkaa yli kaiken ja me ukkokullan kanssa ollaan ihan yhtä tyytyväisiä. Tottakai mieleen nousee asioita tyyliin toi kylppäri kyllä pitää rempata ja yläkerran vessa se vasta uutta kuosia tarvitseekin, mutta sehän tästä mukavaa tekeekin. Aina kun tulee halua muutokselle, on joku paikka mitä remontoida ;o)

573248.jpg
Tältä se siis näytti muuttoa edeltävänä iltana eteisestä käsin. Aina yhtä järkyttävä näky..

573254.jpg
Meidän takapihan yksityiskohtia. Edellinen rouva rakasti puutarhan hoitoa.

573256.jpg
Ja yleisnäkymää takapihalta..

Jaahas. Mini heräsi, eikä niin hyväntuulisena. Paree siis mennä.