..on tylsää.

Poika on nukkumassa, sipsipussi on jo syöty eikä netissä tapahdu mitään perjantai-iltaisin. Telkkarista ei tule mitään katsottavaa eikä toisaalta huvita mennä sänkyyn yksin. Blaah.

Päivä pojan kanssa meni vähän niin ja näin. Tai vasta illasta alkoi olla hankalaa, enkä oikein hallinnut tilannetta niin kuin olisi pitänyt. Nyt pyöriskelen täällä omantunnontuskissani ja olo on taas niin huono-äiti kuin vain olla ja voi. En tiedä johtuiko siitä että mies on poissa, mutta oma pinna oli taas vähän kireällä ja tuli ärähdeltyä pojalle ihan turhista. Kauhea väsy ollut koko päivän ja sitten pitää vielä yksin hoitaa poikaa koko päivän. Eikä tilannetta helpota se että sitä se on koko viikonlopun kun miehen pitää saada lukea maanantaiseen tenttiin..

*huokaus* vaikka kuinka tietää ettei poika nyt tuolla tyytyväisenä tuhistessaan muista äidin huutoja niin ottaa se päähän kuitenkin. Nyt sitä toivoo että nukuttaisiin perhepedissä niin voisi mennä pikkuisen viereen ja ottaa kainaloon. Hetket ennen pojan nukkumaanmenoa, siis 1,5 tuntia meni mukavasti onneksi. Syliteltiin paljon ja äiti pyysi ainakin miljoona kertaa anteeksi ja itki hieman. Poika pelleili ja antoi äidille pusuja. Jäi vielä kiltisi yksin nukkumaan huoneeseensa.

Sitä niin yrittää kaikkensa että olisi hyvä äiti, mutta ei kai sille voi mitään että niin paljon saa potea huonoa omaatuntoa kaikesta. Enkä halua ajatella että kyllä tähän tottuu, koska en siihen halua tottua. Sitä on itse jatkuvasti lasten opetettavana, tähän vain
tarvitsisi jonkin sortin teho-opetuksen kärsivällisyydessä..vaikka kuinka yrittää toitottaa itselleen että ei poika tee pahaa tarkoituksella vaan testaa rajojaan, kokeilee uusia juttuja ja niin edespäin..joissain tilanteissa sitä ei vain saa muistutettua mieleensä, eikä sitä taida edes haluta ymmärtää..

No, huomenna on taas parempi päivä. Tämä äiti itkeä tirauttaa vielä muutaman kyyneleen tänään..huomisesta taas teen mahdollisimman mukavan ja ihanan päivän pojalle. Vaikka äiti olisi kuinka väsynyt tahansa, ei sitä tarvitse poikaan purkaa..

Mies soitti juuri. Oli jo junassa tulossa kotiin päin. Vaikka kuinka yritin että olisi jäänyt työkavereiden kanssa viettämään iltaa, niin kotiin tuo vain tulee. Ihana rakas mies.

Ai niin. Tänään sitten haettiin pojan kanssa se kuusi varastosta ja koristeltiin se. Laitoin värilliset valot tällä kertaa kun ne normaalit kirkkaat valot alkoivat käryämään. Poika tykkää vain laittaa valoja suunsa eteen ja laulaa siihen ;o) Yritti kyllä sen miljoonan kertaa pölliä pallojakin kuusesta..