Ei pitäisi kirjoittaa tätä tähän, mutta leikin kohtalon kanssa ihan kiusallanikin. Meillä ei olla kipeinä, oltu ainakaan viikkoon kahteen. Jippikajei. Ollaan oltu ulkona ja reissussa muutenkin. Sekä ennen kaikkea nautittu normaalista elämästä. Eiköhän tämän kirjoittamisen jälkeen pamahdakin jo muutama tauti päälle..

Elohopea tuossa keittelee äidille kuvitteellista kahvia kuppikaupalla, eikä usko kun äiti yrittää selittää ettei tahdo enempää kahvia. Pakko vain juoda..äitihän pitää kahvista. Vain aamuisin, yritän selittää. Mutta turhaan.

Olin kuulevinani Miniltä ensimmäisen sanan. Se kuulosti ihan selvästi tissiltä. Tsssi. En yhtään ihmettelisi tuon tissitakiasen ensimmäisen sanan olevan mitään muuta, tissipä se. Ministä on kasvanut iso. Yhtäkkiä tuo touhuaa ison pojan lailla ja ymmärtää vaikka mitä. Suurinta huvia äidillä ja Minillä on päiden heiluttaminen sekopäisesti silmien pyöriessä toiseen suuntaan. Arvatkaapas kuinka fiksuilta me näytämme julkisilla paikoilla..

Elohopealla on menossa pissakakkapippelipeppu-vaihe. Jokainen keskustelu ja asia kääntyy jollain kummalla tavalla kyseiseen suuntaan. Kuten eilen. Luettiin kirjaa, jossa oli koira. Elohopea väittää koiran kakanneen, ja näyttää mistä kakka tulee. Kuten myös vilauttelee vehkeitään alkkareiden raosta muutaman kerran päivästä..kunhan on ensin riisunut muut vaatteet varmaan talteen poikien huoneessa..

Mies lupasi lähteä tänään töistä aikaisemmin. Koska tälle kuulle on kertynyt ylimääräisiä tunteja sen verran paljon. Miksi olen niin epäileväinen asian suhteen, tulee kuitenkin normaaliin aikaan vasta, kun ei huomannut ajan kulua. Kyllä se työnteko on ihanaa..

Mutta nyt kun Mini nukkuu tahollaan taidan yrittää Elohopean tainnuttamista myös. Sen jälkeen sohvalle kynän ja paperin tai kirjan kanssa. Katsoa kumpaan se inspiraatio sitten iskeekään..