Otsikko siis liittyy pojan kummeihin, arvasitte kai ;o)

Lauantaina mies sai imurointivuoron, tai no, valittavana oli joko lähteä pojan kanssa ulos asteita nolla tai imuroida kämppä. Mies valitsi imuroinnin, minä lähdin pojan kanssa ulos. Kesti kymmenisen minuuttia ja mies soitti, meidän kirjahyllyn lasivitriinin lasiovi oli mennyt rikki, imuri oli vähän osunut ja lasi olikin sitten lattialla miljoonassa osassa..

Positiivisesti ajateltuna tilanteessa oli jotain hyvääkin, oli hyvä että se meni rikki miehen käsittelyssä kuin että se olisi pamahtanut pojan niskaan joku päivä. Siirreltiin hyllyjä ja muuta sen sellaista ja päätettiin olla laittamatta siihen uutta lasiovea, turhaa olisi kai laittaakkaan, kun tuo meidän elohopea ja tämä tulokas sitten aikanaan touhuavat ja pamauttavat sen kuitenkin hajalle. Nykyisellään se on siis paljon lapsiystävällisempi..

Lähdettiin Helsinkiin kiertelemään kauppoihin. Siellä muistinkin miksi en ole kauppoja harrastellut lauantaisin, kyllä se ihmismassa ahdistaa sitten suunnattomasti..
Ostettiin minulle kaksi John Grishamin uusinta kirjaa. (miehelle ostettiin perjantaina kaksi adidaksen paitaa..tasoissa siis ollaan..). Käytiin syömässä (taktisesti pojan nukkuessa..) ja oltiin vain. Viiden aikoihin sisko (on myös pojan kummi) pääsi töistä ja mentiin hänen luokseen iltaa istumaan.

Sunnuntaina mentiin pojan toisen kummitädin ja hänen miehensä luokse kylään. Poika tykkäsi taas. Juoksi kissojen perässä innoissaan, yritti hakata niitä sählymailallakin, mutta suurimmaksi osaksi oli ihan helläkätinen kissojen kanssa. Osasi silitellä repimättä tai hakkaamatta. Kummitäti jaksoi juosta pojan kanssa ympäri asuntoa ja kummin mies heitellä ja nostella poikaa ilmaan. Juuri tätä kummeilta haluankin, yhdessäoloa ja touhuamista, en niinkään sitä materiaa.

Pojan uusimpia huveja on pyöriä seistessään ympyrää, loppujen lopuksi on niin sekaisin ettei meinaa pysyä edes pystyssä. Kikattaa vaan tyytyväisenä. Nyt on tullut sitten myös kolme hammasta samanaikaisesti läpi, ei ihme että on ollut huonolla tuulella tässä viime aikoina. Ja sitten nukkui vielä viime yön klo 21-7.30 omassa huoneessaan heräämättä :) Ihanaa..

Pikkuinen möyrii masussa ahkeraan, välillä on hiljaisempiakin päiviä..mutta möyriipä kuitenkin. Viikon päästä on myös rakenneultra ja päästään kurkkaamaan pikkuista taas :)