Taas kunnon jumituspäivä kotona, pakon sanelemaa kylläkin. Kävin ulkona sen verran että kipaisin lähikauppaan ostamaan banaaneja ja maitoa. Hoipertelin ulkona nauttien raikkaasta ulkoilmasta, saatoin kyllä vain näyttää muiden silmissä erittäin krapulaiselta ;o)

Mies-raukka on ollut melkoisen heikossa kunnossa koko päivän, on maannut suurimmaksi osaksi sängyn pohjalla. Pojan hoitaminen siis jäi minulle. Kirosinkin sitä että mies sitten sai myös tämän taudin, oma lepääminen kun jäi tässä vähän vähäiseksi, mutta minkäs voit. En kai voi miestäkään pakottaa kaikkea tekemään tuossa kunnossa. Tätä tämä äidin elämä on..kipeänäkään ei aina voi vain levätä rauhassa ja toipua kunnolla. Kun on kuitenkin lapset, joista pitää huolehtia.

Toivottavasti pojalla ei ole ollut ihan kamala päivä, kun on joutunut olemaan sisällä koko päivän. Ollaan kyllä yritetty viihdyttää toista parhaamme mukaan, mutta en sitten tiedä. Olin pojan kanssa kylvyssä/suihkussa nyt illalla ja poika saikin lotrata veden kanssa sydämensä kyllyydestä. Hauskinta pojan mielestä oli kyllä heitellä sitä vettä äidin päälle..

Eiköhän huomenna ole jo parempi päivä. Oma olo on melko hyvä jo, tai no ei kyllä normaali, mutta parempi kuin eilen ;o) Mies onkin kotona sitten koko huomisen päivän sairastamassa, tuossa kunnossa kun ei töihin varmaan kannata lähteä..

Pitäisiköhän sitä itsekkin suunnata tuonne miehen viereen sänkyyn. Ei varmaan tekisi pahitteeksi mennä välillä ihan ajoissa nukkumaan..