Ensimmäinen erä äidille, yksi-nolla. Puin väsyneelle Elohopealle vaatteita riittävästi päälle, lykkäsin rattaisiin parvekkeelle ja hytkyttelin uneen. Tuolla tuo nukkuu tyytyväisenä, ja ilman ihan kamalia huutojakin sinne päädyttiin.

Ei tuo varmastikkaan nuku joka ikinen päivä enää päiväuniaan, mutta kunhan nukkuisi edes välillä, silloin kun on oikeasti väsynyt.

Tämä onkin nykyään harvaa herkkua, vain minä, kahvikuppi ja tietokone. Ei yhtäkään lasta pitämässä ääntä vieressä. Pienen pieni hengähdystauko..

-----------------------

Viikonloppuna olikin mukavasti ohjelmaa taas. Lauantaina lähdin Minin kanssa meidän listan mammatapaamiseen. Sinne tuli myös liina- ja kestoesittelijä tuolta Villiankasta ja päästiin hypistelemään ihana määrä kaikkia aivan ihania kantoliinoja ja kestovaippoja. (Pakkohan sieltä nyt on muutama vaippa tilata, kun lupasi alennustakin. Ja hitsivie, kun toiselle kudotulle liinallekkin voisi olla kohta käyttöä...). Oli kyllä mukavaa olla kerrankin liikkellä vain kaksin Minin kanssa, muutkin äidit olivat jättäneet isoimmat lapset kotiin, joten oltiin vain me ja vauvat :) Kyllä äidit nauttivat, kun esikoiset olivat isien hellässä huomassa tahoillaan. Ja mikä parasta, kotiin tullessa mies oli juuri laittamassa lasagnea uuniin, joten pääsin hienosti luistamaan ruuanlaitosta ja oli tuo vielä saanut imuroitua eteisenkin. Ei ehkä sittenkään ihan toivoton tapaus. Ja tuo tekee vielä törkeän hyvää ruokaakin, joten ehkä minä vielä tästä päädyn työttömäksi..;o)

Eilen oltiin sitten Länsimäessä miehen vanhempien luona ja miehen sisko perheensä kanssa tuli sinne myös. Esikoisilla on ikäeroa 8kk ja kuopuksilla 5kk, joten seuraa noilla on toisistaan mukavasti. Ja on se meidän parin viikon ikäinen kummityttö vain suloinen, ja pieni. Meidän Mini ei ehkä olekkaan enää niin Mini tuon rinnalla ;o)

Itse asiassa tuo on iso poika jo, sniif. Nykyään kököttää syöttötuolissa jo niin hienosti ja erittäin tyytyväisenä :) Avartaahan se maailmaa kun pääsee samalla korkeudelle muun porukan kanssa eikä tarvitse olla lattiatasossa yksinään. Ja sitten se tissin pureminen on niiiin kivaa tuon mielestä, tekee sitä varmaan jo aivan tarkoituksella, kun tietää että saa äidin kiljumaan tuskasta, ja sehän vasta kirvoittaakin parhaimmat naurut =D Toisaalta mitä sitä ei kestäisi lapsensa vuoksi.. ;o)

Meidän imetyskin alkaa taas sujumaan, Mini kun suostuu nykyään taas jo syömään äidin istuessakin. Oli tuo muutama asentorajoittunut kuukausi aika rankkaa kieltämättä, mutta ohi on. (kop kop). Ehkä me vielä päästäänkin sinne taaperoimetykseen asti.. ;o)

Ja pah. Ei äiti vielä raaski mitään soseita aloittaa, jo ihan neuvolatädin kiusaksi ollaan täysimetyksellä 6kk asti, varsinkin kun tuo tuntuu kasvavan hyvin pelkällä ämmälläin. Sormiruokaa kyllä ollaan aloiteltu, tänäänkin minun ja Elohopean syödessä lounasta (kuulostaapas hienolta..=D) Mini istui syöttötuolissa ja mutusteli paahtoleipää, mitä äiti oli siihen pöydälle laittanut pieninä palasina..

Mutta nyt äiti nauttii vielä viimeisistä hiljaisista hetkistä. Minikin kun tuli äsken tainnutettua tissillä jatkamaan uniaan vielä hetken aikaa..