Välillä ottaa päähän se, että kaikki päivät ovat samanlaisia. Toisaalta se taas tuo turvallisuuden tunnetta. Ja onhan se pojalle tärkeää, että päivissä on tietty rutiini, minkä mukaan mennään. Ehkä sitä pitäisi keksiä jotain ohjelmaa enemmän..

Poika ei tarvitse tuttia enää hirveästi. Eilen illallakin nukkumaan mennessä joi hetken aikaa maitoa ja sylkäisi pullon sitten pois ja käänsi kylkeä. En sitten alkanut väkisin tunkemaan tuttia suuhun, silittelin hetken aikaa ja lähdin pois. Sinne se poika jäi nukkumaan tyytyväisenä :) Heräsi ensimmäisen kerran vasta 5 aikaan aamusta, jolloin annoin maitoa tilkan. Vaikuttaa ihan selvästi tuo tutitta ja pullotta nukahtaminen myös yöuniin, ei heräile kuin kerran. (yleensä siis herää 2-3 kertaakin..). Samoin on ollut myös parina päivänä päiväunille nukahtamisen kanssa, sylkäisee tutin pois ja alkaa nukkumaan :) Onkin kyllä erittäin loistavaa jos päästään tutista eroon näinkin helposti, tai siis, että se tapahtuu periaatteessa pojan omasta tahdosta.

Olen tainnut vähän vieroittautua koneesta ja netistä. Olen näin aamupäivällä pojan päiväunien ajan koneella ja teen kaiken mitä pitää. Kirjottelen blogit, päivittelen mahdollisesti kotisivujani ja kirjoittelen postituslistoille. Iltapäivästä tarvetta koneelle ei enää ole. Välillä käyn istumassa tässä ja mietin mitä ihmettä sitä tekisi. Ehkä tämä vieroittautuminen on vain hyvä juttu, kun vauva syntyy, sitä aikaa ei enää oikeasti ole..

Eikä se pahoinvointi ole mihinkään kadonnut, mukana roikkuu edelleen. Jokseenkin tähän olotilaan on jo niin tottunut että vähän paremmat päivät tuntuu oudoilta :) Nyt on ihme himo pastaan, tässä olen onnessani vetänyt jo muutaman päivän putkeen itse tekemääni pastitsiota, kreikkalaista pastavuokaa. Nam. Toinen herkku on paahtoleipä. Ennen tykkäsin ruisleivästä yli kaiken, nyt pelkkä ajatuskin yököttää..

Poika oli eilen illalla taas ihan hassu. Oli erittäin hyvällä tuulella ja pelleili vain :) Ei edes raaskittu laittaa heti yhdeksältä toista nukkumaan kun oli niin hyväntuulinen..kerrankin näin :)

Jos ei nyt ala satamaan (vaikka tosi harmaalta kyllä näyttää..) niin mennään taas leikkikentälle pojan kanssa. Eilen suurinta huvia oli tiputella kiviä kaivonkannessa olevasta reijästä :) Siinä kökötettiin 20 minuuttia kaivonkannen vieressä ja tarkasti poika ne kivet sinne kyllä laittoikin..

Pitäisi taas alkaa liikkumaan vähän enemmän, kunhan tämä pahoinvointi ja väsymys antaisi periksi..