Tänään päästiin vihdoin ja viimein ulos. Viime yö meni Elohopean suhteen ihan ok, alkuyöstä kyllä yski kolmisen varttia vähän väliä, mutta sen jälkeen taisi saada nukutuksi melko hyvin loppuyön. Joten ulkona oltiin, tuuletuksia.

Ei sen puoleen, että oltaisiin suunnattu puistoon, riehumaan tuota en vielä halunnut päästää, vaan suunnattiin kauppaan. Samahan se oli tänään tehdä loppuviikon ruokaostokset, niin huomenna voitaisiin jo ehkä mennä puiston lauluhetkeen aamulla..

Ne myöhään nukutut aamut ovatkin tältä erää historiaa, kyllä niitä onkin ikävä. Nyt ollaan viime aikoina heräilty taas tasaiseen tahtiin jo seitsemältä, ihan liian aikaista. Eilen ja tänään olen kyllä vain istuttanut Elohopean sohvalle, avannut telkkarin, jättänyt tuon katselemaan tunniksi lastenohjelmia ja kömpinyt itse takaisin sänkyyn jatkamaan unia. (Joo, huono, huono äiti, kun käyttää telkkaria lapsenvahtina..) Tänä aamuna Mini kyllä oli hereillä yhtä aikaisin, mutta sitkeästi kyllä nukuin, vaikka tuo hihkui ja touhusi siinä vieressä. Sitä kun on tarpeeksi väsynyt..

Eilen muuten olin sauvakävelemässä. Mies kun tuli töistä kotiin, olin jo kutakunkin vaatteet päällä ja sauvat kädessä odottamassa, että vihdoin ja viimein pääsen pihalle. Sivakoinkin reippaasti puolisen tuntia ja kotiin tullessa olo oli loistava. Pitäisiköhän alkaa harrastamaan taas tuota liikuntaa vähän aktiivisemmin..

Illalla sitten kaveripariskunta tuli meille istumaan iltaa, toivat mukanaan nuudeleita täältä. Hyvää oli. Jutusteltiin paljon paljon kaikenlaista ja ilta oli mukava. Elohopea oli ihanan rauhallinen koko illan. Pitäisiköhän kutsua vieraita useammin, jos vaikutus on tuo..?

Blaah. Olikohan virhe viedä Elohopea aamulla raikkaaseen ulkoilmaan, nyt tuo taas yskii keuhkojaan pihalle tuolla parvekkeella (nukkumassa nääs..). No, kai se tästä.

Ja sitten pyykkiä ripustamaan..