...tai ainakaan koneella ei ehtinyt/jaksanut istua. Huolestuttavaa.

Lauantaina lähdettin aamusta Malmille pojan kummitädin ja tämän miehen luokse. Oli kyllä erittäin mukavaa nähdä taas pitkästä aikaa. Poika ei paljoa ujostellut hieman vieraampaa paikkaa vaan kirmasi onnessaan ympäri asuntoa ja tonki kaikki paikat läpi. Siinä ei säästynyt kaukosäätimet eivätkä kissojen ruokakupit, saati sitten kissat itse. Positiivista oli se, että poika hieman arkaili kissoja eikä viskonut niitä ympäri seiniä niin kuin viime visiitillä. Nyt yritti jopa leikkiä niiden kanssa, heitteli leluja niille jne.

Lähdettiin sitten pojan kummitädin kanssa uimahalliin, jätettiin miesväki keskenään kotiin. (poika oli onneksi päiväunilla kun lähdettiin..). Siitä onkin aikaa kun olen viimeksi käynyt uimahallissa, ja oli se kyllä teknistynyt. Jos olisin yksin ollut liikenteessä, olisi varmaan sormi mennyt suuhun. Hauskinta tai ehkä nolointa oli se, että vieras noin 7-8 vuotias poika neuvoi miten pääsen portista läpi pukuhuoneeseen ;o) Kai sitä on vähän tullut vanhaksi. Niin pysyin muuten jopa pinnallakin siellä altaassa ja uitiinkin 750 metriä, kyllä oli ryytynyt olo sen jälkeen. Ajattelin aloittaa kyllä uimisen taas, mahankin tästä kasvaessa uiminen on se helpoin ja paras vaihtoehto liikkua, vedessä tuo maha kun ei ole tiellä..

Illalla kun päästiin kotiin ja istuttiin katsomassa telkkaria alkoivat valot räpsymään aivan kauheasti ja sulakekaapista kuului outoa rutinaa. Mies sitten syöksyi kääntämään pääkatkasijasta sähköt pois ja laittaessaan takaisin sähköjä iski sieltä kipinää. great, tätä tähän vielä kaivattiinkin. Soitettiin sitten ysin aikaan illalla vielä huoltomiehelle, pakko ne sähköt oli takaisin saada. No, saihan se miekkonen ne sähköt takaisin, mutta tänään sitten tuli uudestaan ihan ammattitaitoisen sähkömiehen kanssa käymään, nyt pitäisi taas olla kaikki kunnossa.

Tänään mentiin heti aamusta pojan kanssa ulos läheiseen asukaspuistoon leikkimään. Iltapäiväksi kun on luvattu sadekuuroja niin ajattelin olla fiksu kerrankin. Puisto olikin aivan täynnä muita äitejä lapsiensa kanssa, vaikka ajattelin jotenkin että olisimme siellä pojan kanssa aivan kahdestaan. Lempipuuhaa tällä kertaa pojalla oli istua kolmipyörän kyydissä ja minä lykin sitten ympäri pihaa. Mutta taas sen huomasi, puistoissa äideillä on ne omat rinkinsä valmiiksi, joihin ei pahemmin mukaan pääse. En ehkä ole kaikkein aktiivisin kyllä etsimään uutta seuraa, mutta kuitenkin. Ja neuvolantäti vielä kehotti mennä juuri asukaspuistoihin hakemaan uutta äitiseuraa, ja pah. Täytyy katsella jos uskaltaudutaan kuitenkin taas huomenaamulla puistoon.

Tänään pitäisi vielä mennä kauppaan, pitäisiköhän odottaa että tuo mies tulee kotiin ja mennään sitten vasta yhdessä. Täällä kotona kun on tekemistä aivan riittävästi muutenkin.

Pitäisi vähän vaihdella huonejärjestystä taas. Tällä hetkellä kun tietokone on meidän makuuhuoneessa, mutta tänne pitäisi saada tilaa vauvan pinnikselle, niin tietokone pitää siirtää olohuoneeseen. Toisaalta taas voisi siirtää pojan tähän meidän nykyiseen makkariin ja siirtää meidän sänky pojan huoneeseen, joka on pienempi. Varsinkin kun huoneeseen pitää jatkossa saada mahtumaan kaksi lasta, niin huoneiden vaihto voisi olla fiksu vaihtoehto. Koskakohan saataisiin aikaiseksi..

Paha olo sen kun jatkuu, kohta on 8 viikkoa täynnä, kai se tästä jossain vaiheessa helpottaa...