Tehtiin äsken itse perunalastuja. Tein ruuan jo valmiiksi näin aamusta ja uudella yleiskoneellamme innostuin sitten viipaloimaan perunoita ehkä hieman liikaa, joten niitä jäi sitten yli, vaikka osan käytin Minin soseisiinkin. Perunaviipaleet uunipellille, hieman ruokaöljyä ja suolaa pääälle ja uuniin. En tiedä, mikä on se oikeaoppinen ohje, mutta näinkin niistä tuli hyviä. Elohopea tykkäsi, ja menen kyllä takuuseen siitä, että olivat hiukkasen terveellisempiäkin kuin kaupan perunalastut.

Elohopea suuttui kun söin kaikki eikä hän saanutkaan niin paljoa kuin olisi halunnut, joten lupasin, että tehdään joskus lisää. Se vakio, kun isi tulee kotiin..

Tänään on Minin 8kk-neuvola. En tiedä, missä meikäläisen järkikulta on tuolloin ollut, kun olen suostunut moiseen aikaan kuin 15.20. Ihan mahdottoman epäsopiva aika, mutta minkäs teet. Ehkä seuraavaa aikaa sopiessa järkikin on mukana. Hope so. Tässä kyllä nostelen piikkejäni pystyyn valmiiksi jo ja mietin kaikki nasevia kommentteja, mitä sanoa takaisin, kun nla-täti kyselee tyhmiä ja ehdottele jotain ihan höpönhöpöjä. Joka kerta sama juttu..

Eilinen oli melkoinen ahdistusahdistus-päivä ja meikäläisen tuurilla ukkokultakin oli taas vähän pidempään töissä, kotiuti vasta puoli kuuden jälkeen. Sanaakaan sanomatta puin päälleni, pakkasin repun ja huikkasin vain ovelta, että Minille pitää vaihtaa kuiva vaippa. Ja ulos.

Mutta helpottihan se. Suuntana kirjasto, yllätysyllätys, ja vaeltelin siellä hyllyjen välissä vaikka kuinka kauan, vain nauttien hiljaisuudesta ja yksinäisyydestä. Lainasinhan minä muutaman kirjankin, mutta se oli kai sivuseikka ;o) Kotiin palattuani olo oli taas jo normaali ja ilta meni mukavasti. Pitäisi vain muistaa lähteä lätkimään vähän useamminkin..

Nyt kai tunkemaan murua rinnan alle ja jotain. Mini nukkui minipäikkärit ja Elohopean pistän unille vasta vähän ennen neuvolaan lähtöä, niin menee toivottavasti sutjakammin. Ehkä ehkä ehkä..