Missä oli äidin järkikulta Minin neuvola-aikaa sopiessa? Ajatelkaas mikä älynväläys mennä neuvolaan klo 8.30. Kiskoin poikakullat, ei niinkään hyväntuulisia, siis ylös seiskan jälkeen ja päästiin kuin päästiinkin kahdeksan jälkeen ulos. Tuolla loskamössössä työntelin rattaita hiki hatussa, Elohopean seisomalauta kun ei ainakaan helpottanut urakkaa millään tavoin..

Mini menee taas vaihteen vuoksi -20 käyrillä painonsa kanssa (Mitä oli hilkun verran yli 8,5 kg) ja painokontrollikäynti parin kuukauden päähän. Tuon paino vain laskee tasaiseen tahtiin alaspäin. Hoikka poika vain, syö kuin hevonen ja touhuaa kuin tuulispää. Äitinsä on ollut samanlainen rimppakinttu pienempänä..(olisipa vieläkin..).

Muutama äitikaveri oli lastensa kanssa kyläilemässä, tein ruuan ja muut toivat kahvin kanssa syötävää. Onpahan taas herkuteltu ja yllätys yllätys, että loput jäi meille syötäväksi. Yritä tässä nyt sitten laihtua. Sainpahan myytyä taas kestoja ja vauvanvaatteita melkoisen kasan. Silti niitä vain tuntuu olevan järjetön määrä edelleen..

Mutta nyt leikkimään Elohopean kanssa autoilla (suomeksi siis äiti lukee pääsykoekirjoja vieressä..=D)

Ja linkkivinkkinä vielä addiktoiva peli. Jääkää koukkuun..