Saako elämäänsä suunnitella moniksi vuosiksi eteenpäin? Voinko miettiä jo nyt muutaman vuoden päästä tapahtuvia asioita?

Itselläni on tämä paha tapa (kursivoituna siksi, koska en pidä sitä niiiin pahana tapana kuitenkaan..). En tietenkään suunnittele pilkuntarkasti mitään, mutta suuria ympyröitä kyllä. Tavoitteena lähteä takaisin opiskelemaan, pääsykokeisiin lukeminen, lasten hoitaminen siinä samalla, lasten hoitojärjestelyt sitten tulevaisuudessa, jopa oman talon osto on suunnitelmissa..muutaman vuoden päästä.

En elä unelmissani. Minulla on tuo vilkas esikoinen pitämässä äidin arjessa kiinni, unelmiin vaipumiselle ei aina aikaa löydy. On kuitenkin mukavaa miettiä, mitä sitten tulevaisuudessa. Joskus on pakko päästä irti nykyisistä ympyröistä, miettiä millaista elämä tulee olemaan sitten joskus.

Ehkä on vielä liian aikaista vaivata päätään sillä, mistä löytää lapsille hyvän hoitopaikan, ehkä hoitajan tänne kotiin. Miten arki sujuu, kun vanhemmat käyvätkin töissä ja opiskelemassa ja lapset eivät olekkaan enää äidin kanssa aamusta iltaan. Hölmöä potea jo nyt huonoa omaatuntoa siitä, että on pakko laittaa lapset hoitoon..

Tietenkään kaikki tämän hetkiset suunnitelmani eivät välttämättä toteudu niin kuin ajattelin. Ehkä tilanne kotona on sellainen ensi keväänä, etten voi edes harkita opiskelemaan palaamista. Ehkä saammekin talorahoja kasaan nopeammin kuin luulemme ja pääsemmekin siihen ikiomaan kotiin jo paljon aikaisemmin kuin suunnittelimme.

Vaikka pitäisikin elää tässä hetkessä sataprosenttisesti, välillä on mukavaa elellä omassa haavemaailmassaan, tulevaisuudessa.

Suotakoon tämä.