Toistavatko päivät toisiaan? Lauantait tuntuvat menevän samaa rataa, niin nyt kuin viikko sitten.
Ukkokulta heräsi jo ennen poikia ja nousi turhautuneena ylös (no, ei kuulemma saa 8,5 tunnin yöunien jälkeen nukuttua enempää), minä kaivauduin peiton lämpöön takaisin ja sukelsin unimaailmaan uudemman kerran, vaikka yhtä sekavana se jatkui kuin siihenkin asti. Havahduin tuntia myöhemmin poikien ääniin, noiden toivotellessa toisilleen hyvää huomenta ja kaivaessaan leluja esille. Annoin itseni herätä rauhassa ja uskaltauduin pois peiton alta. Kaksi iloista lasta hihkui äidin nähdessään, äiti kaipasi vain silmälasejaan. Ja kahvia.

Aamupuuhien jälkeen ruuhkan sekaan ruokakauppaan, Mini oli huonolla tuulella koko kauppareissun, mutta piristyi kun maitohyllyn luona Elohopea luopui ostoskärrypaikastaan ja luovutti sen pikkuveljelleen. Kotimatkalla aurinko paistoi ja häikäisi, haaveilimme kotona kirjahyllyssä majailevista aurinkolaseista. Kotona lounas ja pojat päiväunille (aiheutti kriisin). Äiti rentoutui uuden tuttavuutensa, pikacappuccinon (
Gevalia Cappuccino Caramel Daim), parissa. Kaksikon herättyä ja välipalan jälkeen isi ja Elohopea suuntasivat Verkkokauppaa kohti ostamaan paapan tietokoneeseen hiiren ja näppiksen. Äiti ja Mini jäivät kotijoukoiksi, Mini suuntasi leikkimään (kerrankin sai olla omassa rauhassa) ja äiti suuntasi keittiöön. Kuultuaan yleiskoneen äänen suuntasi myös pikkumies äiteen seuraksi ja niin me pyöräytettiin sekä pizza-, että pullataikina ja tehtiin koko pizzakin valmiiksi. Elohopea taas oli nauttinut reissustaan isin kanssa, Mini kahdenkeskisestä intensiiviajasta äiti-ihmisen kanssa.

Iltapalaksi syötiin terveellisesti, kuinkas muutenkaan kuin pullaa. Mini oli vielä kaiketi melkoisen täynnä 1,5 tuntia sitten syödystä päivällisestä, näykki pullaansa sieltä täältä (vaikka yleensä vetää pullan jos toisenkin tuosta vain) ja viilinkin syöminen tökki pahasti. Hetken päästä alkoi ähisemään ja ajattelin pistää vaipattoman lapsen potalle ja kas, tuo oksensi kaiken syömänsä. Oli sitten vain niin täynnä, että ylimääräiset pihalle kiitos (toivottavasti näin eikä oksutautia).
No, poika kylppäriin suihkuun ja isi kuurasi lattian (kiitos potalla istumisen, suurin osa saalista meni sinne, kätevästi ajateltu äiti siis..), lopulta myös Elohopea suuntasi ammeeseen istumaan ja siellä nuo lotrasivat kiitettävän aikaa, äiteen laittaessa pyykkiä olkkarissa. Aloin ihmettelemään äkkipoistumista suihkun puolelta, mutta armas Elohopea oli roiskinut isänsä päälle vettä ja jatko jo tiedetään..

No, viikon takaisesta tämä päivä eroaa sillä, ettei siivottu, vaikka ehdotin. Ukkokulta totesi vain, että vastahan me viikko sitten siivottiin... =D Niin, mitäs sitä nyt liian usein puunaamaan.. ;o)