Ääh, ahdistaa kaikki taas. Onneksi poikien kanssa on mennyt päivä mukavasti, eikä olla edes tapeltu pahemmin. Jotain hyvää siis tässäkin päivässä.

Ärsyttää vain niin turkasen paljon se, että pitäisi lähteä häämatkalle vajaan kuukauden päästä eikä kukaan ole valmis hoitamaan poikia sen aikaa tai jos on, niin hoitojärjestelyt ovat niin erikoislaatuiset että ei kiitos. Ja hittovie jokikinen on tiennyt meidän häämatkasta heti kun se varattiin, joten joo oletin, että ihmiset olisivat valmiita auttamaan. Ja paskanmarjat. Mitä sitten että ajateltiin ukkokullan kanssa elää onnellisena loppuelämämme, joten tämä tulee olemaan kumpaisenkin ainoa häämatka.

Haluaisiko joku ostaa viikon matkan kahdelle Italiaan, täältä saisi.

------------------------------------

Mutta muihin asioihin. On tylsää olla kiukkuinen, tai olen minä sitä edelleenkin, mutta kukaan ei kaiketi halua sitä lukea ;o)

Elohopea on oppinut jarruttamaan pyöräillessä, ihan oleellinen taito tuota liikkumisvempelettä käytettäessä. Alamäet menee loistavasti vähän kerrallaan jarrutellen, eikä täyttä vauhtia kuten uran alussa. Suorilla teillä polkee sellaista vauhtia menemään, että äiti saa juosta perässä rattaiden ja koiran kanssa (tämän yhdistelmän näkiessänne olette luultavasti siis kohdanneet minut =D). Mini vaan on pikkiriikkisen mustis pyörästä ja tahtoisi ajaa sillä kanssa, mitä siitä että jalat eivät oikein uletu polkimille vielä ja muutenkin ajopeli on ehkä ihan hieman vain liian suuri Minityiselle. Kerropa se tuolle..

En ole ihan varma onko Elohopean äidistään käyttämä nimitys "äitimies" kovinkaan imarteleva ja ei sitten hajuakaan mistä tuo on syntynyt, kukaan kun ei tietääkseni (toivottavasti) ole käyttänyt meikäläisestä mies-sanaa. No, poikavauvat ovat tällä hetkellä "pippelivauvoja", lavuaari vääntyy "lavuvaariksi" ja puruluu on tällä hetkellä "rururuluu". Minin sanavarasto on karttunut sanoilla "lählää" (=räplää) ja "pippi" (=pippeli), kiitos armaan isoveljensä.

Yritin tuossa houkutella ukkokultaa hakemaan töitä Australiasta, niin päästäisiin muuttamaan sinne, tai ihan mistä vaan ulkomailta. Mutta mikä nirppanokka kun mikään ei kelvannut =D Tämän ketutuksen (tahtoisin käyttää ihan pikkiriikkisen rumempaa versiota tässä mielentilassa) olen valmis muuttamaan maapallon toiselle puolelle, niin saa ainakin olla rauhassa. Ja Australiassahan ruskettuisi hienosti :) Ja mikä parasta, lentoliput sinne on niin kalliita, ettei kenelläkään sukulaisella ole varaa tulla kyläilemään..

Anteeksi.