Tänään aamusta heräsin ensimmäisen kerran viiden aikaan (tätä talviaikaa jo..) kun poikien huoneesta kuului kovaan ääneen "kvaak" ja hiljaisuus sen jälkeen. Meidän Elohopea taas unissaan kaiketi lauleskeli kolme pientä ankkaa lähti leikkimään ja isäankan kvaak tuli sitten kovaan ääneen muidenkin kuultavaksi. Seuraavan kerran herätys oli vähän kuuden jälkeen samaisen lapsen huutaessa "äitii, mulla on pissahätäää". Tässä ollaan viime aikoina toitotettu tuolle että tulee vain itse pois huoneesta eikä ala huutamaan koska herättää sillä toiminnalla herkkäunisemman Minin, joka tänäänkin olisi kai nukkunut vaikka kuinka pitkään, mutta heräsi sitten armaan isoveljensä pissahätäilmoitukseen..

Äiteen aamu lähti hyvin kankeasti liikkeelle ja täällä käyskenteli sellainen ärripurri että oksat pois. Kuinka sitä voikaan olla niin huonotuulinen välillä aamuisin? Ja jotenkin vain se Minin temppuilu aamupalan kanssa heikensi jo ennestää nihkeää olotilaa reippaasti. Mutta jääräpää Mini piti päänsä eikä suostunut syömään aamupalaansa, ei edes myöhemminkään vaan suostui syömäpuuhiin vasta lounaalla seuraavan kerran. Ei siinä muuten mitään, mutta kun tuon painoa pitäisi saada nousemaan ja tuolla paastoamisella se ei vaan onnistu.

Ärripurrivaiheen kestettyä aikansa piristyin vähitellen ja tulin ukkokullan mukaan ylienergiseksi. Puunasin vessat puhtaaksi, pyyhin pölyt kaikkialta, vaihdoin kaikkiin sänkyihin petivaatteet, tein päivittäisen pyykkirumban ja tiskasin..niin ja raivasin tämän meidän taas kerran räjähdyksen partaalla olevan tietokonepöydänkin. Nyt se vaan näyttää kamalan autiolle ilman sitä turhaa paperimäärää..

Illasta isi leipoi poikien kanssa korvapuusteja, minä en hommaan pahemmin saanut sekaantua (paitsi tiskauksen muodossa..) ja hyvä niin. Lopputulos leipurikolmikolta oli loistava ja nyt on pakastimessa sekä herkuttelemista varten pullaa. Kerrankin pullantuoksuinen koti meilläkin. On se hyvä, että joku meilläkin leipoo, äiteetä se kun ei inspaa pätkääkään.

Eilisessä käsismatsissa ukkokulta teloi toisen polvensa ja oli loppupäivän niin invalidiä ettei toista. Siinä oli taatusti jonkin verran jo filmaustakin mukana, meinasi mennä sen kanssa hermot jo loppuillasta, tänään tuon pettymykseksi polvi ei enää ole kipuillut ja normaalia normaalimpikin arki koitti =D

Mutta nyt nukkumaan. Tuntuu että tuo viime yö jäi taas niin vähäuniseksi..tai sitten meikäläisellä on vain joku ikiväsymys..