Tampere tuli nähtyä ja koettua. Hotelli oli mukava, näkymät ikkunasta aivan mahtavat. Parisuhde sai taas potkua minilomasta ja viikon reissu on jo odotuksissa. Kauppoja kierreltiin, käytiin kuuntelemassa TikTakia hetken verran Keskustorilla, käytiin syömässä hyvässä ravintolassa, jossa ruoka olikin loistavaa, kuten myös palvelu. Niin ja seurakin oli parasta mahdollista, joten kiitos siitä :)

Poikien miniloma mummin luona oli mennyt vähintäänkin yhtä loistavissa merkeissä ja takaisin saatiin hyvin viihtynyt kaksikko, joka ei välttämättä olisi tahtonut lähteä kotiin. Koiruus siskoni luona oli varmaan onnellisin äidin nähdessään. Ehkä tässä sitten uskaltautuu Italiaankin lähtemään, hoitajia on riittävästi ja jokainen on mielellään poikain kanssa. Ei sen puolen, etteikö sitä ikävä tulisi reissussa kuitenkin..

Meikäläisen Elohopea on tänään sitten 3-vuotias, iso poika. Niisk. Synnytyskertomus löytyy täältä jos joku haluaa käväistä lukemassa. Sankari sai itse päättää, mitä tarjotaan vieraille ja tuo sitten tilasikin suklaakakun. Siinä nieleskelin pikkiriikkisen ja mietin, miten meikäläisen leipomistaidot taittuvat siihen, mutta Elohopea pelasti pinteestä ja tarkensi tahtovansa sellaisen suklaakakun, minkä kummitäti toi silloin äidin synttäreille. Mokkapaloja siis, ei ehkä niin toivoton tapaus sittenkään. Toimitti sitten kakun virkaa, kolme kynttilää palan päällä ja sankari oli hyvin tyytyväinen. Mitäs sitä kakulla jos sankari itsekään ei siitä piittaa. Sama se kai, minkä päällä ne kynttilät seisovat..

Ja olinpahan sitten ylpeä kerrankin meidän koiruudestakin :) Tuo kun on oma tapauksensa ja vaatii vielä paljon työtä, että siitä saa unelmatapauksen, mutta ollaanhan me tässä parin kuukauden aikana jo edistyttykin. Sitähän sanotaan, että vika on yleensä hihnan toisessa päässä ja niin se taisi olla nytkin. Myönnän olleeni liian lepsu, mutta nyt on pomo astunut takaisin ruotuun eikä se paikka koiruudelle enää aukene. Ja tadaa, alettiin edistymään. Eilen ihmispaljoudessa ei ollut enää yhtään niin sekopäinen kuin ennen, joten syytäkin olla ylpeä. Kyllä se vielä joskus tottuu vieraisiin ihmisiin..

Eikä tuonut posti tänäänkään toivottua kirjekuorta, Elohopea sen sijaan sai mielin määrin postia. Miten niin katkera äiti ;o) No on tässä vielä muutama postipäivä jännättävänä.