Ei tuo ukkokulta tyrmännytkään meikäläisen vaihtamaa järjestystä. No, valittihan tuo hiukan, että nyt telkkaria ei voi katsoa niin hyvin sohvalta, mutta perustelin sitten että nyt sitä telkkaria pitää katsella aina romanttisesti sylikkäin, eikä kumpikin omassa päässään sohvaa istuen. Näin meillä hoidetaan parisuhdetta ;o) Ei kai. Syy järjestyksen muuttamiseen on se, että olen tottunut muuttamaan vuoden välein, joten nyt kun ollaan asuttu tässä jo yli 1,5 vuotta, niin alkaa tympimään. Muuttorumbaan ei nyt todellakaan olla ryhtymässä, joten vaihtelua pitää saada muulla tavalla. Ja saahan tuon sohvan takaisin vanhalle paikalleen aika helposti. Yksikseni minä sitä rahtasin viimeksikin... =D

Tänään oltiin puistossa piiiitkästä aikaa. Maa oli jonkun verran valkoisena lumesta ja Elohopea oli melkoisen ihmeissään. Eipä tuo taida viime talvesta paljoakaan muistaa. Kahlattuaan hangessa tuo tuli sanomaan, että saappaat ovat ihan likaiset..yritä siinä selittää, että se on lunta eikä likaa.. ;o) Puistosta tultiin taas kotiin Elohopean tyttöystävän kanssa samaa matkaa. Kaksikolla on aina tapana vaihtaa seisomalautoja kotimatkalla, joten tyttöystävä matkasi meidän seisomalaudalla ja Elohopea tyttöystävän laudalla, molemmat hyvin tyytyväisinä vaihteluun. Erotessa nuo halasivat ja moiskauttivat pusut poskille. Kysyin sitten Elohopealta, että saitko pusun? Mihin tuo vastasi nuoren rakastuneen miehen äänellä "joo...". Voi tuota nuorta lempeä.. :)

Mini näyttäisi olevan vähentämässä päiväuniensa määrää. Yleensä kun on nukkunut aamu-ulkoilun aikana puolen tunnin tirsat, tänään ei. Hyvällä tuulella tuo istua kökötti rattaissa ja katseli maisemia. Olihan tuo hiukkasen poikki kotiin tultaessa, mutta saatuaan mahan täyteen sosetta ja kuivan vaipan, olo oli parempi. Eikä tarvinnut untakaan odotella kovinkaan montaa hetkeä. Tänään muuten olin fiksumpi ja jätin parvekkeen oven niin pienelle raolle, ettei se meidän lemmikkitalitintti pääse uudelle visiitille. Onhan tuo muutaman kerran käynyt oven ja ikkunan takana koputtelemassa, mutta en helly en..

Serkku sai vauvan viime yönä :) Tänään kännykkä piippasi muutaman erinäisen kerran ilmoittaen uutisesta muutamalta eri ihmiseltä. Mutta ei jyllää vauvakuume ei. Eilen illalla kun jynssäsin Elohopean oksennusta (Yskimisen tulosta..) sängystä ja lattialta, muistin miksi nämä kaksi lasta riittää ;o)

Opiskeluiden suhteen olen tainnut tehdä päätökseni taas (heh..ainakin hetkeksi aikaa =D). Teologinen jää tältä erää meikäläiseltä kokematta. Ei sen puoleen, etteikö kiinnostaisi, mutta missä ihmeen välissä lukisin pääsykokeisiin tarpeeksi? Tällä hetkellä tuntuu paremmalta vaihtoehdolta olla vähemmän stressaantunut äiti pojille ja keskittyä tähän kotielämään. Nyt on sitten kaksi vaihtoehtoa jäljellä. Joko haen opiskelemaan toimintaterapeutiksi tai jäisin lasten kanssa kotiin ja ryhtyisin yksityiseksi perhepäivähoitajaksi ja olisin kotona niin kauan kunnes Mini olisi sen 3 vuotta. En tiedä mitä tehdä, en sitten yhtään..

Doh, kai tässä joskus saa tehtyä oikean päätöksen. Eikä sen kanssa nyt niin hengenhätää olekkaan..