Ei tuo
ukkokulta tyrmännytkään meikäläisen vaihtamaa järjestystä. No,
valittihan tuo hiukan, että nyt telkkaria ei voi katsoa niin hyvin
sohvalta, mutta perustelin sitten että nyt sitä telkkaria pitää
katsella aina romanttisesti sylikkäin, eikä kumpikin omassa päässään
sohvaa istuen. Näin meillä hoidetaan parisuhdetta ;o) Ei kai. Syy
järjestyksen muuttamiseen on se, että olen tottunut muuttamaan vuoden
välein, joten nyt kun ollaan asuttu tässä jo yli 1,5 vuotta, niin alkaa
tympimään. Muuttorumbaan ei nyt todellakaan olla ryhtymässä, joten
vaihtelua pitää saada muulla tavalla. Ja saahan tuon sohvan takaisin
vanhalle paikalleen aika helposti. Yksikseni minä sitä rahtasin
viimeksikin... =D
Tänään oltiin puistossa piiiitkästä aikaa.
Maa oli jonkun verran valkoisena lumesta ja Elohopea oli melkoisen
ihmeissään. Eipä tuo taida viime talvesta paljoakaan muistaa.
Kahlattuaan hangessa tuo tuli sanomaan, että saappaat ovat ihan
likaiset..yritä siinä selittää, että se on lunta eikä likaa.. ;o)
Puistosta tultiin taas kotiin Elohopean tyttöystävän kanssa samaa
matkaa. Kaksikolla on aina tapana vaihtaa seisomalautoja kotimatkalla,
joten tyttöystävä matkasi meidän seisomalaudalla ja Elohopea
tyttöystävän laudalla, molemmat hyvin tyytyväisinä vaihteluun. Erotessa
nuo halasivat ja moiskauttivat pusut poskille. Kysyin sitten
Elohopealta, että saitko pusun? Mihin tuo vastasi nuoren rakastuneen
miehen äänellä "joo...". Voi tuota nuorta lempeä.. :)
Mini
näyttäisi olevan vähentämässä päiväuniensa määrää. Yleensä kun on
nukkunut aamu-ulkoilun aikana puolen tunnin tirsat, tänään ei. Hyvällä
tuulella tuo istua kökötti rattaissa ja katseli maisemia. Olihan tuo
hiukkasen poikki kotiin tultaessa, mutta saatuaan mahan täyteen sosetta
ja kuivan vaipan, olo oli parempi. Eikä tarvinnut untakaan odotella
kovinkaan montaa hetkeä. Tänään muuten olin fiksumpi ja jätin
parvekkeen oven niin pienelle raolle, ettei se meidän
lemmikkitalitintti pääse uudelle visiitille. Onhan tuo muutaman kerran
käynyt oven ja ikkunan takana koputtelemassa, mutta en helly en..
Serkku sai vauvan viime yönä :) Tänään kännykkä piippasi muutaman
erinäisen kerran ilmoittaen uutisesta muutamalta eri ihmiseltä. Mutta
ei jyllää vauvakuume ei. Eilen illalla kun jynssäsin Elohopean
oksennusta (Yskimisen tulosta..) sängystä ja lattialta, muistin miksi nämä kaksi lasta riittää ;o)
Opiskeluiden suhteen olen tainnut tehdä päätökseni taas (heh..ainakin hetkeksi aikaa =D).
Teologinen jää tältä erää meikäläiseltä kokematta. Ei sen puoleen,
etteikö kiinnostaisi, mutta missä ihmeen välissä lukisin pääsykokeisiin
tarpeeksi? Tällä hetkellä tuntuu paremmalta vaihtoehdolta olla vähemmän
stressaantunut äiti pojille ja keskittyä tähän kotielämään. Nyt on
sitten kaksi vaihtoehtoa jäljellä. Joko haen opiskelemaan
toimintaterapeutiksi tai jäisin lasten kanssa kotiin ja ryhtyisin
yksityiseksi perhepäivähoitajaksi ja olisin kotona niin kauan kunnes
Mini olisi sen 3 vuotta. En tiedä mitä tehdä, en sitten yhtään..
Doh, kai tässä joskus saa tehtyä oikean päätöksen. Eikä sen kanssa nyt niin hengenhätää olekkaan..
torstai, 27. lokakuu 2005
Kommentit