Esikoista odottaessani olin sitä mieltä, että kantoliinat ovat hörhöjen hommaa ja kaikenlisäksi se on epämukava vauvalle, hankittiin siis rintareppu. Onko edes turhaa sanoa, että oli turha ostos. Reppu oli surkeaakin surkeampi ja sain sillä vain niskani jumiin. Vähitellen siis mieli alkoi muuttua liinan suhteen. Ensin ostin vain harsokangasta ja kokeilin kantaa sillä poikaa, ei hullumpaa. Nyt sitten meillä roikkuukin eteisessä henkarissa jo kaksi kantoliinaa ja mielelläni hankkisin niitä vielä lisääkin..

Eli never say never.

Kestovaippoja harkitsin jo esikoista odottaessani, mutta ajattelin niiden olevan niin vaikeakäyttöisiä ja hankalia jne. joten käytettiin kertiksiä. Nyt sitten kuitenkin meillä käytetään kestovaippoja. Eilinen oltiin koko päivä kestovaipoissa yötä lukuunottamatta, tänään luultavasti samoin. En edes muista koska tuo kaapissa lojuva kertispaketti ostettiin, siitä on edelleen puolet jäljellä.

Aluksi ajattelin, että päiväunilla pidetään kertakäyttövaippa tottakai, kuten myös kerhoissa ja ulkoillessa. Mutta mites kävikään, sitä kuitenkin mieli tekee kokeilla että jospa me pärjättäisiin kuitenkin kestovaipoilla myös näissä tilanteissa..ja niin ollaan pärjättykin. Ehkä pyykkikone pyörii useammin kuin ennen, mutta eipä tarvitse viedä enää roskista niin usein ulos, eikä kantaa vaippapaketteja kaupasta kotiin (kirjaimellisesti kantaa, koska autoahan meillä ei ole..). Toisaalta taas puhtaiden harsojen taittelu kaappiin on mukavaa puuhaa, kuten myös kauniiden vaippojen käsittely yleensäkkin..

Meillä kestoiluun suurin syy oli taloudellisuus. Vaikka kertaostoksena kestovaipat ovat iso investointi, ne maksavat sitten myöhemmin kyllä itsensä takaisin. Ja toisaalta, eipä tälle tulevalle kakkoselle tarvitse enää hankkiakkaan pahemmin mitään, samat vaipat siis käyvät molemmille. Kaiken lisäksi kestovaipoilla on vielä hyvä jälleenmyyntiarvo. Onhan tässä tullut mietittyä myös tuota ekologisuutta, miettikääpä kuinka paljon pelkästään lasten vaipat kuormittavat kaatopaikkoja. Viimeisimpänä tämä on myös äidin oma harrastus.. ;o)

Hörhö. Ehkäpä näin, mutta erittäin ylpeä siitä leimasta ;o)