Semmottiset olisi ohjelmassa tänään. Odotan iltaa sekavin tuntein. Ensinnäkin olen innoissani, pitkästä aikaa yksin liikenteeseen, paikka näyttäisi olevan aika ihana ja tunnelmallinen, seurakin on loistava.   Tekee ehkä ihan hyvää rentoutua ja olla ilman lapsia. Se mutta on se, että mies on poikien kanssa päinsä kotona. Ei sen puolen, ettenkö luottaisi tuon pärjäävän, vaan poikien nukkumaanmeno, tarkennettuna Minin nukahtaminen. Tuo kun tähän asti on nukahtanut tissin avulla, ja sattuneista syistä sitä ei tänä iltana ole tarjolla siihen aikaan. Saas nähdä millaisen souvin tuo pistää isille pystyyn.

Kaikki (=mies, siskoni ja vanhempani) ovat käskeneet olla murehtimatta ja nauttia illasta, ja luottaa että kaikki menee mukavasti. Pakko poikien kai on tottua, ettei äiti ole aina kotona. Mutta silti..

Mies kotiutui muuten omistaan eilen jo yhdeksältä. On siinä kanssa juhlija. Ei sen puolen, että olin iloinen saadessani käpertyä miekkosen kainaloon sohvalle loppuillaksi. Vaikka jouduinkin jakamaan ostamani sipsipussin tuon kanssa..