Oltiin juuri ja juuri valveilla vuoden vaihtuessa. Tosi romanttisesti mukamas pussattiin siinä sitten juuri ennen uneen vaipumista, joten se siitä hohdosta =D Illalla poikien kanssa katseltiin raketteja ikkunasta, vaikkei niitä hirveästi näkynyt edes..

Aamu meni mukavasti kotosalla. Isä tuli käymään ja nuo Ukkokullan kanssa tasoittelivat seiniä vielä ja mittailivat vaatehuonetta ja tulevien hyllyjen leveyttä. Lounaan jälkeen lähdettiin vähän ulkoilemaan ja tehtiin pikkuinen kävelylenkki pakollisine metsässä rämpimisineen. Ei sille vain voi mitään, mutta nuo pojat vaan tykkäävät siitä ylenmäärin. Ja me vanhemmat kyllä myös..

Sitten pitkästä aikaa nähtiin rakkaat ystävät. Vihdoin ja viimein. Aina on tullut esteitä matkaan, joko sisarusten kihlajaisia tai isän synttäreitä tai tädin synttäreitä tai. Mutta nyt nähtiin. Ja mukavaa oli. Jokseenkin ystäviä on vähän nykyään, mutta sitäkin läheisempiä ja tärkeämpiä! Niinhän sitä sanotaan, että laatu korvaa määrän..

Ja nyt sain samalla reissulla hoidettua yhden seurakuntalehden haastatteluista. Muistiinpanot ja nauhoitus puhelimesta (eläköön puhetallennuksen mahdollisuus kännykässä!) pitäisi vielä purkaa ja seuraavien kymmenen päivän aikana laittaa järkevään, lehtikelpoiseen muotoon. Ja se toinen haastattelu vielä tekemättä. Mutta kyllä se siitä. Aluksi tuntui, ettei tuollainen haastetteluiden tekeminen ole minun juttuni. Että minä mieluummin heitän hanskat tiskiin ja luovutan. Mutta menin kuitenkin. Ja se olikin mukavaa ja mielenkiintoista. Ota tässä sitten itsestään selvää..

Pitää kai mennä pelastamaan Ukkokulta tuolta vessasta, missä tekee kolmikon iltapesuja. Aika kamala vaimo, kun istun vain täällä koneella..