Huokaus.

Kun sitä toivoisi saavansa olla edes hetken aikaa koneella ihan rauhassa, niin eiköhän tänne tule kolme muutakin. Eli se siitä. Onhan se kiva, että lapset haluavat olla äitinsä seurassa, mutta eivät ne perässä tule, kun menen esim makkariin viikkaamaan puhtaat pyykit, tai jynssäämään vessaa..se magneetti on toiminnassa vain silloin, kun tungen ahterini tähän tietokoneelle..

Tänään vein kiitettävän määrän vaatteita yms. varastolle, mistä ne pakataan huomenna reissuun mukaan. Pitäisi saada omakin laukku pakattua ja järkeillä, mitä sitä tarvitsisi mukaan. Samoin eväspuoli. Bussimatka kun kestää 7-10 tuntia, niin eväät tulevat ihan tarpeeseen. Mietin vain, kuinka paljon sitä kehtaa pakata reppuun syötävää? Sipsejä, suklaata...=D Ajattelin selkeästi ottaa ilon irti ilman lapsia matkustamisesta.

Pitäisi askarrella leirin lapsille muistokortit, siivota tämä kämppä, pyörittää pyykkikorit tyhjiksi, ettei kotijoukoille jäisi sitä puolta. Ja niin edespäin. Vähän alkaa stressipisteet nousta ja ihan itseään saa syyttää. Eipä tässä kai mitää stressattavaa ole. Tuntuu vain, ettei missään välissä ehdi tehdä mitään..joten varmaan huomenna vielä puolen yön aikaan teen viimeisiä juttuja ja lähden erittäin väsyneenä matkaan =D

Ääh. Ärsytyspisteet nousee. Ennen räjähtämispistettä paras lopettaa.. ;o)